Valtio lupasi sotaorvoille koulutustukea – tieto tuesta saavutti kuitenkin vain harvan

Valtio lupasi tukea sotaorpojen opintoja, mutta lupaus ei tavoittanut läheskään kaikkia. Vieläkään ei tiedetä, kuinka moni tukea lopulta sai. Kuntien työntekijät olivat tiedottamisessa ratkaisevassa asemassa. Tuen avulla opiskeltiin muun muassa opettajiksi ja teologeiksi.

Kotimaa
Vanha valokuva sankarihautajaisista
YLE

Toisen maailmansodan jäljiltä Suomeen jäi 50 000 sotaorpoa, leskiä oli noin 30 000. Valtio lupasi avustaa sotaorpojen kouluttautumista, mutta tieto koulutustuesta saavutti vain harvat.

– Itse kuulin ensimmäisen kerran koulutustuesta vasta 2000-luvun alussa, kertoo Kaatuneitten Omaisten Liiton hallituksen puheenjohtaja Mauri Niskakoski.

Liiton keräämässä sotaorporekisterissä on noin 16 000 nimeä, yhtenä kohtana lomakkeessa kysytään koulutuesta, mutta vastauksista ei ole tehty yhteenvetoa. Myös tieteellinen tutkimus aiheesta puuttuu.

Tuen saaminen olikin useimmiten kiinni siitä, oliko kunnassa asioista perillä olevaa sosiaalityöntekijää, joka olisi aktiivisesti tiedottanut asiasta.

Sotaorpoja oli eniten maaseudulla eikä ammattiin valmistavia oppilaitoksia ollut lähellä, joten ei osattu hakeutua tuen piiriin.

Pohjanmaan sotaorpojen puheenjohtaja Aulis Karvonen

– Tiedän tapauksia, joissa sotalesket ja -orvot jäivät ilman huoltoeläkettäkin. Sitä ei tarvinnut anoa, kunnan ilmoitus valtionkonttoriin olisi riittänyt, kertoo Niskakoski.

Etenkään maaseudulla tukimahdollisuutta ei tunnettu

Sota oli jättänyt tietysti jälkensä kunnantaloille, väki oli vaihtunut ja rahat toimintaan tiukassa. Kyse oli tiedon puutteesta eikä kunnilla ollut velvollisuutta ilmoittaa leskille ja orvoille koulutustuesta.

– Sotaorpoja oli eniten maaseudulla eikä ammattiin valmistavia oppilaitoksia ollut lähellä, joten ei osattu hakeutua tuen piiriin. Kaupungeissa virkamiesperheillä asiasta oli tietoa. Suurin osa sotaorvoista on sellaisia, jotka eivät ole tukea opintoihinsa saanut, kertoo Pohjanmaan sotaorpojen puheenjohtaja Aulis Karvonen.

Valtion sotaorvoille maksama tuki oli tarkoitettu ammatillisiin opintoihin. Tuki kannusti monia opiskelemaan arvostettuihin ammatteihin.

– Yksi ryhmä on opettajat, joukossa on myös paljon teologeja sekä poliiseja ja moni jäi armeijan palvelukseen, kertoo Karvonen.

Aulis Karvonen sai tukea opintoihinsa Kokkolan kauppaoppilaitoksessa. Tuella pystyi ostamaan oppikirjoja ja se helpotti vuokranmaksua.

– Tuen saaminen sujui hyvin kun siitä oli tietoinen. Kuitit piti toimittaa kuntaan ja niitä vastaan tukea maksettiin, muistelee Karvonen.