Näin tuoksuilla lisätään myyntiä – hotellin luksuksentuoksu ja hedelmätiskin omenainen aromi ovat tuoksumarkkinointia

Hajuaistia valjastetaan markkinointiin ja terveysbisnekseen. Tuoksumarkkinointi kasvaa Suomessa ja alalle syntyy pikku hiljaa kilpailua uusien yritysten myötä. Hotelleille ja kaupoille kehitetään omia tuoksuja, jotka vahvistavat asiakkaan elämystä tai houkuttavat ostamaan tiettyjä tuotteita.

talous
YLE Etelä-Karjala

Tuoksujen maailmaan erikoistuneet yritykset uskovat, että kysyntää liikeketjuille personoiduille tuoksuille ja muille tuoksusovelluksille löytyy yhä enemmän. Niiden tarkoitus on tuottaa asiakkaalle mielihyvää, vahvistaa ostohaluja – tai testata muistia.

– Personoitu, varta vastaen suunniteltava tuoksu kehitetään monen eri asian summana. Mietitään, mitä asiakas haluaa, ja millaiseen tilaan tuoksu asetetaan. Pohditaan, miten paljon tilassa käy ihmisiä ja mitä tavoitellaan. Otetaan huomioon lämpötilat ja ilmastointi. Valitaan eri tuoksusegmenteistä ne, mitä käytetään, ja sidotaan siihen yrityksen imago ja brändi, kertoo toimitusjohtaja, kemian tohtori Jari Tuominen Kenzen Oy:stä.

Esimerkiksi urheiluliikkeessä golf-varusteiden kohdalla voi tuoksua vihreä nurmi ja naisten urheiluvaatteiden osastolla pirteä kesäpäivä. Tuoksujen levittäminen huoneilmaan tapahtuu erilaisilla laitteilla ja tuoksupusseilla. Eri yrityksillä on omat sovelluksensa.

Myös Finscent Oy:n toimitusjohtaja Niklas Rinne uskoo, että liikeketjujen omien tuoksujen kysyntä kasvaa lähivuosina.

– Aistimarkkinointi muutenkin kasvaa jatkuvasti. Tuoksumarkkointia voi käyttää kaikkialla, missä kohdataan asiakas, sanoo toimitusjohtaja Niklas Rinne Finscent Oy:stä.

– Los Angelesissa kaikilla yli kolmen tähden hotelleilla on oma tuoksunsa, kertoo Tuominen Kenzen Oy:stä.

Tuoksumarkkinoinnissa huomioidaan myös kulttuurirajat. Tuoksu, joka miellyttää yhdessä maassa, ei välttämättä miellytä toisessa. Itämaisessa hotellissa luksuksen tunnun tuo keitaan veden ja luonnon läheisyys, jonne ajatukset voi johdattaa esimerkiksi viikunan tuoksu. Suomessa luksuksen tunnun tuovat myös luonnon ja levon mielleyhtymät, mutta ne tulevat eri tuoksuyhdistelmillä.

– Suomessa kiehtovat raikkaat ja luonnolliset tuoksut, kertoo Rinne.

Tuoksujen taika on mielihyvässä ja tunteissa

Tuoksumarkkinointi ja hajuaistin hyödyntäminen markkinoinnissa on Suomessa ja Pohjoismaissa kulkenut hitaampaa tahtia kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tuominen sanoo, että tuoksut palauttavat esimerkiksi vahvasti koetut lapsuusmuistot mieleen vahvemmin kuin valokuvat.

Tuomisen oma lempituoksu on tuoreen koivunvihdan tuoksu.

– Se tilanne, kun saunassa tuoksussa on vielä savua vähän taustalla, ja vihtoo, siinä tulee se luonnon tuoksu. Näitä niin sanottuja green odour -yhdistelmiä on myös tutkittu, ja ne tekevät hyvää aivoille.

Tuominen vertaa tuoksujen käyttöä taiteeseen, musiikkiin, jopa viiniin ja viskiin, joiden yhteensopivuus tilanteeseen vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee lopputuloksen.

Tuoksubisnes on myös terveysbisnestä

Se, että hajuaisti on niin voimakkaasti yhteydessä tunteisiin, tekee siitä otollisen myös erilaisten terveyssovellusten kehittämiselle. Esimerkiksi Kenzen Oy tekee tutkimusta hajuaistin eri mahdollisuuksista.

– Lähtökohtana on tuotteistaa asioita, jotka tapahtuvat hajuaistin kautta ja samalla tapahtuu aivoissa jotain. Ollaan tekemisissä samojen molekyylien kanssa kuin hajuvesien maailmassa, mutta tämä ei ole hajuvesibisnestä. Meidän yrityksessämme pääpaino ei ole tuoksumarkkinoinnissa, sanoo Tuominen.

Apteekkilevitykseen Kenzen lanseerasi jokin aikaa sitten hajuaistin testausvihkon. Tuominen kertoo, että meneillään on lukuisia eri hankkeita, jotka tähtäävät tuoksujen hyödyntämiseen terveyden tutkimisessa tai hoidossa.

– Yksi segmentti meillä on vanhusten elämään liittyvät tuotteet. Hajuaistihan liittyy esimerkiksi dementiaan. Siihen meillä on työn alla aivoaktiviteettien, aivopelien kehittäminen myös mobiililaitteille ja tableteille hajuaistin kautta.

Tuominen ei voi paljastaa kaikkien keskeneräisten suurempien hankkeiden yhteistyökumppaneita.

– Sen voin kertoa, että esimerkiksi Metsä Tissuen kanssa on tulossa uusia tuotteita markkinoille. Tuotteessa ei liiemmin ole tuoksua, mutta muita miellyttävyyttä tuovia ainesosia kuten jojobaöljyä ja mentholia.

Tuoksuyliherkät voi huomioida

Sekä Finscent Oy:n että Kenzen Oy:n toimitusjohtajat sanovat, että ala pystyy huomioimaan myös tuoksuyliherkät. Tuotteita testataan ja vaikutuksia seurataan.

– Meillä on yliopistokumppaneita testauksessa mukana, toteaa Tuominen Kenzen Oy:ltä.

Kaiken kaikkiaan liiketiloihin tai julkisiin tiloihin tuoksuja käytetään mahdollisimman pieninä pitoisuuksina, minkä toivotaan helpottavan tuoksuyliherkkien oloa. Tuomisen mukaan tavoitteena on, että ihminen hallitsee tuoksua, eikä tuoksu ihmistä. Tuominen kokee itsekin epämiellyttävänä, jos tuoksua on liikaa.

– Hyvin tärkeä asia on tuoksun intensiteetti. Pienet pitoisuudet tekevät osaltaan tuoksusta miellyttävän. Vaikka hajuvesi olisi hyväkin, ja sitä laittaa liikaa, se alkaakin tuntua pahalta hajulta, sanoo Tuominen.

– Jos on vakavasti tuoksuyliherkkä, voidaan esimerkiksi varata toiset sisäänkäynnit liiketiloihin niin, ettei niihin laiteta tuoksua, kertoo Rinne.

Tuoksuilla vaikuttaminen on uuden aistin valjastamista

Kun suomalaismarketissa levitettiin kokeiluluontoisesti omenantuoksua hedelmäosastolle ja lakritsantuoksua karkkihyllylle, osastojen tuotteiden myynti kasvoi. Esimerkiksi omenoita ostaneet asiakkaat eivät haastateltaeessa osanneet kertoa, miksi olivat päätyneet hedelmiä ostamaan.

Yrittäjät eivät pidä tuoksuilla vaikuttamista eettisesti sen arveluttavampana markkinointikikkana kuin muihin aisteihin vaikuttamista.

– Hyödynnettäänhän muidenkin aistien signaaleja. Kuluttaja voi mennä tuoksusta pois, voi valita, kuten muidenkin aistien kohdalla. Hän voi myös olla ostamatta tuotteita, jotka eivät häntä miellytä, muistuttaa Tuominen.

Hän kuitenkin uskoo, että kuluttajat kiiinnostuvat tuoksuista ja niiden vaikutuksista niin paljon, että ennemminkin haluavat kävellä kutsuvaa tuoksua kohti.

– Tuoksuilla saattaa voida vaikuttaa esimerkiksi alakuloon ja masennukseen. Tämä ala tulee koskettamaan kaikkia ihmisiä maapallolla, pohtii Tuominen.

Rinne arvioi, että varsinkin kivijalkakaupalle selviytyminen nettikauppojen aikakaudella edellyttää uusien markkinointimahdollisuuksien hyödyntämistä.

– Pitää luoda aitoja asiakaskokemuksia. Tuoksujen lisäksi myös äänet ovat tässä tärkeitä keinoja.