1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Kuuban avautuminen ulkomaailmalle lisää kansalaisten eriarvoisuutta

Osa kuubalaisista pääsee osalliseksi uusista eduista samalla kun toinen osa joutuu jatkamaan elämäänsä vanhaan malliin. Eriarvoistuminen huolestuttaa Kuuban hallintoakin.

Ulkomaat
Alejandro Robaina vaimonsa kanssa ravintolan baarissa.
Alejandro Robaina vaimonsa kanssa ravintolan baarissa.Jessica Stolzmann / Yle

Havannan parhaimpiin asuinalueisiin kuuluvalla alueella Nuevo Vedadossa on Alejandro Robainan johtama ravintola, ”paladar”. Hänen äitinsä perusti ravintolan 1990-luvulla, heti kun sosialistisessa Kuubassa sallittiin yksityisravintoloiden avaaminen.

Elettiin ”periodo especial”, vaikeita aikoja Neuvostoliiton kaatumisen ja siitä seuranneen talouskurimuksen vuoksi. Siihen aikaan yksityisravintolat eivät saaneet palkata perheen ulkopuolista työvoimaa, ja pöytien lukumäärä oli rajoitettu.

– Aluksi meillä oli sellaiset muoviset tuolit, joiden kanssa asiakkaat kaatuivat, muistelee Alejandro Robaina.

Hän kertoo, että ravintolaa on parannettu pikkuhiljaa, ja nyt se on kukoistava yritys, joka työllistää parikymmentä henkeä.

Talo on ollut pitkään perheen omistuksessa, ja se oli alun perin ainoa omaisuus, jonka varaan paladarin menestystarina rakentui. Aluksi isoäiti valmisti ravintolan ruuan. Vielä nytkin Robainan vanhemmat ja isoäiti asuvat samassa talossa, missä ravintola toimii. Nyt 95-vuotias isoäiti valittaa yksinäisyyttä ravintolan takahuoneessa, missä hänen asuntonsa on.

Robaina edustaa uutta menestyvää liikemiestyyppiä, jolle kaikki tuntuu olevan mahdollista. Suomalaisissa toimittajissa häntä kiinnostaa ennen muuta se, voisiko ravintolaa kenties mainostaa suomalaisten matkanjärjestäjien kautta.

Tuloistaan hän ei halua puhua, mutta kaikesta näkee, etteivät ne ole vähäisiä.

– Verot vaihtelevat kuukausittain, mutta ne saattavat nousta 45 prosenttiin, sanoo Robaina.

Puente de La Lisassa puhaltavat vanhat tuulet

Naisia kolmessa polvessa Puente de La Lisassa.
Naisia kolmessa polvessa Puente de La Lisassa.Jessica Stolzmann / Yle

Kuubassa ei ole syvää ja laajaa kurjuutta, jota näkee lähes kaikissa Latinalaisen Amerikan maissa. Siellä ei ole silmänkantamattomiin jatkuvia slummeja.

Mutta Kuubassakin on ”barrios marginales”, köyhiä alueita, joilla asuu köyhiä ihmisiä.

Marisel Capote sanoo, ettei hänen perheensä saa mitään ulkopuolista apua. Ei ole sukulaisia Yhdysvalloissa, jotka voisivat lähettää sallitut 8 000 dollaria vuodessa perheelleen Kuubaan.

Heillä on vain työnsä, josta ansaitsee parikymmentä dollaria kuukaudessa, eikä se riitä välttämättömiin kuluihin.

Lisäksi heillä on lähes ilmainen, valtion subventoima ruokakori, josta riittää ruokaa viikon kaksi, mutta ei mitenkään koko kuukautta. Onneksi terveydenhoito on ilmaista, ja tyttären fysioterapeutin opiskelut ovat ilmaisia.

– Minä en ole huomannut mitään uusia tuulia, eivätkä puheet Yhdysvaltojen ja Kuuban lähentymisestä ole tuoneet meille mitään, sanoo Marisol Capote.

Televisio toimii vaatimattomassakin kodissa.
Televisio toimii vaatimattomassakin kodissa.Jessica Stolzmann / Yle

Maailman kalleimmat autot

Presidentti Raúl Castron aikana talouselämää on yksityistetty vauhdilla. Kaiken kaikkiaan parisataa ammattia on vapautettu yksityisyrittäjyydelle. Joukossa on räätäleitä, suutareita, kampaajia, erilaisia kauppiaita ja tietenkin ravintolanpitäjät. Yksityissektori työllistää puoli miljoonaa ihmistä ja pyörittää vajaata kymmentä prosenttia talouselämästä.

Muitakin uudistuksia on tehty. Esimerkiksi vuonna 2013 sallittiin autojen myyminen yksityisille ihmisille. Autojen hinta on kuitenkin niin tähtitieteellinen, joten vain hyvin harvalla on varaa ostaa sellaista.

Valtion Peugeot-kaupasta löytyi vain kaksi myytävää käytettyä autoa ja iso joukko moottoripyöriä. Kaupan myyjä kertoi, ettei tällä hetkellä maahan tule uusia autoja. Valtio määrittelee autoille hinnan. Naarmuiselle siniselle vuoden 2011 Peugeotille oli pistetty hinnaksi 70 000 CUC:ta eli melko tarkkaan 70 000 euroa.

Uusien autojen hinta saattaa olla lähellä 200 000 euroa. Niinpä uusia autoja on Kuubassa myyty viime vuoden aikana vain muutama. Muodik

Kuubassa autokauppa on valtion käsissä.
Kuubassa autokauppa on valtion käsissä.Jaana Kanninen / Yle

kaista 50-luvun amerikanraudoista voi joutua maksamaan kymmenen, kaksikymmentä tuhatta. Autoja ei saa viedä Kuubasta ulos.

Verotuloilla tuloerojen tasoittamista

Markkinatalouden saapuminen Kuubaan on tuonut mukanaan myös sivuvaikutuksia. Kansa on jakautunut selkeästi kahtia; niihin joilla on kaikkea ja enemmänkin, sekä niihin joilla ei ole juuri mitään.

Suuntaus huolestuttaa Kuuban hallitusta ja taloustieteilijöitä.

– On totta, että kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on kasvanut, sanoo Hugo Pons hallitusta lähellä olevasta ekonomiliitosta.

Hän sanoo, että hallitus on hyvin tietoinen ongelmasta, ja on siksi päättänyt käyttää kasvavia verotuloja tulontasaukseen.

– Tavoite on, että kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaisi mahdollisimman vähän. Tätä järjestelmää kehitämme.

Kuuban valtio on päättänyt lakkauttaa subventoidun ruokakorin, mutta se tapahtuu pikkuhiljaa, eikä tarkkaa aikataulua ole päätetty.

Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.
Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.Jessica Stolzmann / Yle

Samoin muutoksia on tulossa talouselämää hankaloittavaan kahden rahayksikön politiikkaan. Tällä hetkellä kuubalaiset saavat palkkansa Kuuban pesoissa, mutta suuri osa tuotteista maksetaan niin sanotulla vaihdettavalla pesolla. Päätös siirtymisestä yhteen rahayksikköön on jo tehty, mutta senkään aikataulusta ei ole tietoa.

Kaikista suuremmista ja pienemmistä markkinatalouden piirteistä huolimatta Kuuba ei aio hylätä sosialistista luonnettaan.

– Etenemme yksityistämisessä vain niin pitkälle kuin on välttämätöntä. Yksityinen sektori ei missään tapauksessa saa kasvaa julkista sektoria suuremmaksi, sanoo taloustieteilijä Hugo Pons.

Lue seuraavaksi