Arktinen talouskasvu jatkuu vaikka hidastelee

Arktisen alueen talouskehitystä hidastavat öljyn halpeneminen, pitkittyneet talouskriisit ja Ukrainan sodan tuomat Venäjän pakotteet. Rovaniemellä Arktisessa talousfoorumissa on arvioitu, että Arktisen alueen investointinäkymä tulevaisuudessa on kuitenkin suuri. Pohjoisen meritien uskotaan palvelevan etenkin raaka-aineiden kuljetuksia lännestä itään.

talous
Arctic Business Forum
Asiantuntija Malte Humpert Yhdysvalloista, Arctic Institute tutkimuslaitoksesta Washingtonista, esitelmöi Koillisväylästä eli Pohjosesta meritiestä Arctic Business Forumissa Rovaniemellä 11.3.2015.Tapani Leisti / Yle

Arktisen alueen talouskeskustelussa on siirrytty idealismista realismiin. Näin kiteytti Arctic Business Forumin kansainvälisellä lehdistölounaalla Suomen Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä.

Pitkittyneet maailman talouskriisit, öljyn hinnan romahtaminen ja Ukrainan kriisi hidastavat kehitystä mutta eivät pysäytä sitä. Pohjoismaiden osalta Arktisen alueen talouskehitys on Norjassa öljyn ja kaasun, Ruotsissa kaivosteollisuuden ja Suomen Lapissa matkailun leimaamaa, arvioi Penttilä.

Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki arvioi että kriiseistä huolimatta Euroopan Arktisen alueen investointipotentiaali kasvaa edelleen. Kauppakamarin skenaarion mukaan seuraavien viiden vuoden aikana investointeja käynnistyisi hitaamman mallin mukaan 57 miljardin euron arvoista ja nopeamman kasvuvaihtoehdon mukaan yli 80 miljardin arvosta.

Suurimat investoinnit ovat Norjassa öljy- ja kaasukentillä. Pohjois-Pohjanmaa on hyvä kakkonen Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalan siivittämänä.

*Koillisväylän näkymät liian toiveikkaita *

Koillisväylän eli Pohjoisen meritien kasvunäkymät ovat olleet liian toiveikkaita. Jäitä hattuun laittoi yhdysvaltalaisen Arctic Instituten johtaja Malte Humpert Washingtonista. Humpertin mukaan Pohjoinen meritiestä ei tule maailmankaupan pääväylää kuten Suezin kanava.

Venäjän rannikkoa enimmäkseen seuraava Pohjoinen meritie Pohjois-Atlantilta Beringin salmen kautta Tyynelle merelle tulee Humpertin mukaan olemaan etenkin Arktisen alueen sisällä tapahtuvan liikenteen reitti ja sillä kuljetetaan Arktisen alueen luonnonvaroja Aasiaan ja Eurooppaan.

Humpert arvioi, että Pohjoista meritietä voi seuraavien 4-5 vuoden aikana kulkea 200 kauppa-alusta, joiden lastina on ennen kaikkea öljyä, kaasua ja mineraaleja. Vuosien välillä alusten määrä voi vaihdella melkoisesti jää- ja sääoloista riippuen. Joskus vuonna 2020 määrä voi olla nelin-viisinkertainen nykytasosta.

Humpert arvioi väylän liikenteen kehityksen olevan kiinni ennen kaikkea siitä kuinka arktinen öljy- ja kaasutuotanto kehittyy. Venäjän vastaisilla talouspakotteilla on suuri merkitys ja sillä muuttuuko Venäjän käytös, arvioi yhdysvaltalaisasiantuntija.

Humpert on vakuuttunut siitä, että Venäjän etu on kehittää arktista kauppamerenkulkua. Osoituksena siitä ovat jo tehdyt helpotukset sääntelyssä ja hintojen jäänmurtajapalveluiden hintojen alentaminen.

Kuudenteen Arktiseen talousfoorumiin osallistuu pari sataa elinkeinoelämän, hallinnon, tutkimuslaitoksen ja median edustajaa Arktiselta alueelta ja muualta maapallolta.