Tuulivoimala voi kaatua kunnan syliin – Lapissa riski on pieni

Kunnilla ei ole mahdollisuutta vaatia takuita siitä, että tuulivoimalat puretaan ja maisemoidaan niiden käytön loputtua myös omistajan mahdollisen konkurssin jälkeen. Jos voimalan omistaja kaatuu eikä maanomistaja pysty maisemoimaan voimala-aluetta, vastuu siirtyy kunnalle.

luonto
Tuulivoimala
Laura Valta / Yle

Lapissa kunnilla on pieni riski joutua vastaamaan kustannuksista, jotka syntyvät käyttämättömän tuulivoimalapuiston purkamisesta ja alueen maisemoinnista. Tuulivoimala kaatuu kunnan syliin, jos tuulivoimayhtiö menee konkurssiin eikä maanomistaja pysty maksamaan jälkitöitä.

Kunta ei voi lain mukaan vaatia mitään vakuuksia tuulivoimayhtiöiltä esimerkiksi rakennuslupaa vastaan, sanoo Sodankylän kunnan rakennustarkastaja Matias Yliriesto.

– Ensisijaisesti maanomistaja on vastuussa siitä myllystä ja sen mahdollisesta purkamisesta. Jos maanomistaja ei ole varaa purkaa sitä ja tehdä jälkitöitä, se voi tulla kunnan kustannettavaksi, jos rakennusvalvonta on antanut siitä sellaisen määräyksen, että se on purettava.

Sodankylässä tekeillä kolme puistoa

Sodankylässä on rakenteilla tai suunnitteilla kaksi tuulivoimalapuistoa valtionmaille ja yksi puisto suurimmalta osin yksityismaille. Näistä vain viimeksi mainittu voi pahimmassakaan tapauksessa päätyä kunnan vastuulle, sillä Metsähallitus vastaa valtionmaiden puistoista.

Yliriesto ei kuitenkaan usko, että kunta päätyy raivaamaan voimalarakenteita omalla kustannuksellaan.

– Aina kun näistä on puhuttu, niin meille on kerrottu, että se on niin arvokasta tavaraa, että ne ei kyllä ssinne maastoon jää.

Valtionmailla vaaditaan nykyisin aina vakuus

Maa-alueiden omistajalla sen sijaan on oikeus vaatia vakuudet tuulivoimayhtiöltä siltä varalta, että yhtiö ei pysty hoitamaan velvoitteitaan voimalan tultua käyttöikänsä päähän.

Esimerkiksi Metsähallitus vaatii aina vakuudet tuulivoimaloiden jälkitöille ennen kuin yhteistyökumppani pääsee rakennustöihin valtionmaille, sanoo Metsähallituksen tuulivoima-asiantuntija Heli Harjula.

– Se vakuus määritellään niin, että voimalan purku on mahdollinen aina siinäkin tilanteessa, että toimija ei pysty sitä itse hoitamaan.

Vakuuskäytäntö alkoi vuonna 2009, jolloin tuulivoimaloita alettiin rakentaa suuremmassa määrin. Ennen vuotta 2009 Metsähallitus teki vain muutamia tuulivoimasopimuksia, joten vakuudettomia voimaloita on vain vähän.

– Silloinhan se oli kokeiluluontoista toimintaa, eli ihan muutamista voimaloista puhutaan.