Vaalikone: Nato-jäsenyys saa kylmää kyytiä pääosalta eduskuntaehdokkaita

Ylivoimainen enemmistö kaikista ehdokkaista katsoo, että Nato-jäsenyydelle pitää hakea suoraan lupa kansalta.

politiikka
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Pääosa eduskuntavaaliehdokkaista ei näe Suomen hyötyvän liittymisestä puolustusliitto Natoon. 71 prosenttia Ylen Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista katsoo, ettei Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Jyrkimmin tätä mieltä ollaan vasemmistoliitossa, jonka ehdokkaista 99 prosenttia on sillä kannalla. Tasan yksi vasemmistoliittolainen ehdokas katsoi Nato-jäsenyyden vahvistavan Suomen turvallisuutta.

Naton hyötyjä epäiltiin vankasti myös Sdp:ssä (89%), keskustassa (86%), perussuomalaisissa (84%), vihreissä (77%) ja kristillisdemokraateissa (61%).

Entinen upseeri ja rauhanturvaaja Michael Moberg on poikkeus SDP:n vaalilistoilla. Moberg antaa täyden tuen Nato-jäsenyydelle.

– Mielestäni Suomen nykyinen puolustusratkaisu ei ole uskottava. Selkeä enemmistö upseeristosta on samaa mieltä. Kun faktat lyödään pöytään, niin nykyinen järjestelmä ei luo uskottavuutta, Moberg toteaa.

Kokoomuksen ehdokkaat uskovat vahvasti Natoon. 97 prosenttia katsoo jäsenyyden vahvistavan Suomen turvallisuutta. RKP:stä näin uskoo 73 prosenttia.

Ylivoimainen enemmistö kaikista ehdokkaista katsoo, että Nato-jäsenyydelle pitää hakea suoraan lupa kansalta, jos hakemusta aletaan valmistella. 84 prosentin mielestä Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys, kuten tehtiin Suomen EU-jäsenyydestä reilut 20 vuotta sitten.

Vahvimmin kansanäänestystä edellyttävät perussuomalaisten ehdokkaat. Heistä sen kannalla on 93 prosenttia. Vähäisin halu kansanäänestykseen on Rkp:lla, mutta senkin ehdokkaista 68 prosenttia kysyisi kansalta ensin.

Vaalikoneen Nato-kysymykseen vastasi 1 679 ehdokasta kaikkiaan liki 2 000:sta ehdolle asettuneesta.

Muokattu: Jutun alaotsikkoa muutettu 12.3.2015.