Nälkäinen siili kulkee noutopöydästä toiseen – yön aikana jopa 13 kilometriä

Kevätaurinko on herättänyt jo monet siilit, mutta ravintoa niiden voi olla hankala löytää. Yhä harvinaisemmaksi käyvän eläimen elämää voi helpottaa esimerkiksi kissanruoalla.

Kotimaa
Siili juo vettä lapiosta.
Seppo Sarkkinen / Yle

Kevään tuloon herännyt siili ei ole tähän aikaan vuodesta poikkeustapaus. Hankalaa siilin toimeentulo saattaa silti luonnossa olla, etenkin jos pakkanen vielä kovasti kipristelee.

– Siili on hyönteissyöjä, ja yleensä se herää silloin, kun hyönteisetkin heräävät. Pakkasella ruokaa voi olla kuitenkin vaikea löytää, jolloin siili saattaa jäädä paikalleen, vapaaehtoisena siilejä vuosikausia hoitanut ja niiden suojelusta kirjankin kirjoittanut Tuula Nyström kertoo.

Nyströmin mukaan eläimen paikalleen jämähtäminen voi kieliä siitä, että se tarvitsee ulkopuolista ruokinta-apua.

Mikään varsinainen reviirieläin se ei ole, mutta tietyt reitit sillä usein on

Tuula Nyström

– Siili on kulkijaeläin ja liikkuu ravinnon perässä useita kilometrejä yössä. Mikään varsinainen reviirieläin se ei ole, mutta tietyt reitit sillä usein on. Ei ole tavatonta, että siili kulkee yön aikana jopa 13 kilometriä; yhdestä paikasta se löytää vaikka kuoriaisia, jostain toisesta paikasta vettä ja kolmannesta vaikkapa ihmisen tarjoamaa ruokaa, Nyströn kuvailee.

Ravinnoksi aliravitulle siilille Nyström suosittelee veden lisäksi jotain ravitsevaa, kuten kissan märkäruokaa. Maitoa laktoosi-intolerantille siilille ei pidä tarjota.

Kahdeksan kymmenestä poikasesta kuolee

Nyströmin mukaan tutkimustietoa siilien määrästä on Suomessa tällä hetkellä vähänlaisesti tarjolla, mutta Nyströmin oman, valtakunnallisen havaintoverkoston perusteella siilien määrä on Suomessa laskenut.

– Aiemmin jokainen suomalainen saattoi törmätä siiliin, nykyisin ei ole enää niin. Monelta paikkakunnalta siilit ovat hävinneet kokonaan. Myös havainnot siitä, että siilejä on ruokailemassa pihoissa paljon, voivat olla harhaanjohtavia; se kertoo usein siitä, että ravintoa on tarjolla vähän, ja siilejä tulee paikan päälle kauempaakin.

Monelta paikkakunnalta siilit ovat hävinneet kokonaan

Tuula Nyström

Suomessa siili on rauhoitettu eläin, ja esimerkiksi sen tappamisesta voi saada noin sadan euron sakon. Muun muassa Iso-Britanniassa siili on jo uhanalainen.

– Suomalainen rakentaminen ja liikenneratkaisut alkavat olla hyvin samankaltaisia kuin siellä. Kun takanamme on lisäksi monta hyvin vähälumista talvea, tämä vaikeuttaa siilien elinolosuhteita huomattavasti. Nykyisin siilien poikasista vain noin viidennes selviää aikuiseksi, ja potentiaalisen kymmenen vuoden iän saavuttaa vain harva yksilö, Nyström laskee.

Pitkäjalkainen siili ui ja kiipeilee

Nyström kertoo itse kiinnostuneensa siileistä, koska niistä tiedetään yleisesti vähän.

– Siili on esimerkiksi hyvä uimaan ja kiipeilemään. Sillä on pitkät jalat, ja se voi olla todella nopea. Lisäksi siilistä sanotaan, että se ei ole kauhean fiksu, mutta esimerkiksi itse olen saanut siilin oppimaan koirapillin äänen. Olen myös nähnyt, kuinka siili on saanut karistettua raksut ulos koiralle tarkoitetusta reikäpallosta nappaamalla pallon suuhunsa ja nostamalla kuonon pystyyn.

Siiliä ei voi laittaa esimerkiksi aitaukseen, koska se tulee siellä hulluksi

Tuula Nyström

Omaan pihaansa luonnonvaraista siiliä voi houkutella muun muassa ruoan avulla, mutta lemmikiksi sitä ei saa ottaa.

– Tervettä siiliä ei voi laittaa esimerkiksi aitaukseen, koska se tulee siellä hulluksi. Lisäksi siili on kauhean sottainen eläin, ja myös salmonellavaara on aina olemassa.

Hoitaakin voi, jos osaa

Jos siili on silminnähden sairas, sen voi ottaa myös hoidettavaksi, mikäli tietää mitä tekee. Ennen sitä Nyströn suosittelee ottamaan yhteyttä esimerkiksi eläinlääkäriin tai siilien hoitoon perehtyneeseen Siili kiikarissa -verkostoon. Hoidon tavoitteena on aina päästää siili takaisin luontoon.

Siilien yleisin sairaus ja kuolisyy ovat Nyströmin mukaan keuhkomadot. Sen voi havaita muun muassa siitä, että eläin yskii tai hengittää vaivalloisesti.

Eläinten hoidossa Nyström haluaa painottaa hyvää hygieniaa.

– Siilejä ei pidä mennä koskettelemaan ja lapsia ei kannata päästää lähelle laisinkaan. Lämmintä kylmettyneelle eläimelle pitää tarjota, mutta oleskelutiloihin niitä ei kannata tuoda.

Neuvoja vaikka eläinlääkäriltä

Varkautelainen Irja Koistinen otti huostaansa pihaltaan löytämänsä kylmettyneen siilin.

– Se kyhjötti paikallaan pakkasessa. Ei sitä voinut sinne jättää, vaan otimme sen kissan laatikkoon lämpimään, Koistinen kertoo.

Koistinen otti yhteyttä eläinlääkäriin ja pyysi tältä neuvoja siilin hoitoon ja ruokintaan.

– Ensimmäisen päivän se oli paikallaan, mutta illan tullen se käveli ruokakupille ja söikin sen kerralla tyhjäksi, Koistinen muistelee.

Koistisen mukaan tällä hetkellä siili vaikuttaa hyvävointiselta.

– Se syö, juo, juoksee ja nukkuu. Odotamme vielä, että yöpakkaset loppuvat, sitten se pääsee takaisin luontoon.