Maataloustukia maksettiin viime vuonna 2,1 miljardia – katso suurimmat tuensaajat

Eniten maataloustukia sai viime vuonna Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Kuopiossa. Toiseksi eniten tukia maksettiin ProAgria Etelä-Suomelle.

Kotimaa
Puimuri pui viljaa.
Juha Korhonen / Yle

Maataloustukia maksettiin viime vuonna yhteensä 2,1 miljardia euroa.

Taulukko
Yle Uutisgrafiikka

Suurin tuensaaja oli Pohjois-Savossa toimiva Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä.

Kuntayhtymä kertoo käyttäneensä maataloustukia moniin maaseudun kehittämishankkeisiin, kuten maito- ja lihatilojen kilpailukyvyn sekä ympäristötehokkuuden parantamiseen.

Toiseksi suurin tuensaaja oli ProAgria Etelä-Suomi ja kolmanneksi suurin ProAgria Oulu.

EU-tukien osuus tukisummasta oli vajaa miljardi. Kansallisten tukien osuus oli puolestaan runsaat 1,1 miljardia euroa.

Suurin osa tuista oli viljelijätukia. Seuraavaksi eniten maksettiin hanke- ja yritystukia. Kolmanneksi suurin tukiryhmä oli rakennetuet.

Yhteensä tuensaajia oli viime vuonna 67 616. Näistä maatiloja oli 59 472.

Herlin ja Wahlroos kuittasivat taas satojatuhansia

Hissiyhtiö Koneen ja Sanoman hallitusten puheenjohtaja Antti Herlin sai viljelijätukia viime vuonna yhteensä 328 498 euroa. Suomen rikkaimpana henkilönä tunnetulle Herlinille maksetut tuet kasvoivat reippaasti vuodesta 2013, jolloin ne olivat 253 703 euroa.

Pankkiiri ja usean suuryrityksen hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos sai puolestaan viljelijätukia 252 250 euroa. Wahlroos, joka tunnetaan yhtenä Suomen hyvätuloisimmista henkilöistä, siirsi kirjansa Ruotsiin toissa vuonna.