1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kaupunkilaiset haluavat lastensa oppivan kielen – saamen kielipesiä nousee vauhdilla

Ouluun ja Helsinkiin on perustettu pohjoissaamen kieltä opettavat kielipesät, ja seuraavaa pesää perustetaan Rovaniemelle. Kielipesät on tarkoitettu saamelaistaustaisille lapsille, jotka eivät muuten oppisi edellisen sukupolven unohtamaa kieltä. Myös hallituksen periaatepäätöksessä kannatetaan kielipesätoimintaa.

Kotimaan uutiset
Oulun saamenkielisessä Rásit-ryhmässä on seitsemän äidinkieleltään saamelaista lasta ja kolme suomenkielistä, saamea oppivaa lasta.
Yle

Äidinkieleltään suomalaisille, saamelaistaustaisille lapsille yritetään opettaa pohjoissaamea myös saamelaisalueen ulkopuolella.

Vuonna 2013 perustettu Helsingin kielipesä aloitti yskähdellen: tarpeeksi monen lapsen saaminen hoitoon oli vaikeaa, vaikka pääkaupunkiseutu onkin maan isoin saamelaiskeskittymä. Nyt kielipesässä on jo seitsemän lasta.

Oulussa kielipesä perustettiin tämän vuoden alussa, ja siellä on kolme lasta.

Poliittinen tahto kielipesille

Hallituksen periaatepäätöksessä viime kesältä todetaan, että kielipesätoimintaa saamelaisalueen ulkopuolella pitäisi lisätä kielen elinvoimaisuuden lisäämiseksi.

– Kielipesätoiminta on yksi tehokkaimmista keinoista. Huomattava osa saamelaisista elää kaupungeissa, sanoo saamen kielten nykytilaa ja elvyttämistä pohtineen työryhmän puheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriön erikoissuunnittelija Mikko Cortés Téllez.

Hän kertoo, että toiveena olisi saada kielipesät jossain vaiheessa useisiin suuriin suomalaiskaupunkeihin, muun muassa Turkuun ja Tampereelle.

– Ei olla vielä niin pitkällä, mutta niistä saattaisi löytyä sopiva väestöpohja.

Henkilökunnalla pitää olla varhaiskasvatusalan pätevyys ja äidinkielenomainen saamen kielen taito.

Tuuli Miettunen

Mikko Cortés Téllez arvelee, että saamelaisperheissä on nyt kiinnostusta kielipesätoimintaan, koska vanhemmat eivät usein itse puhu saamea.

Periaatepäätös on lähinnä poliittinen kannanotto, eikä se sido poliitikkoja mihinkään.

Ongelmana henkilökunnan puute

Oulussa kielipesälapset ovat samassa ryhmässä saamenkielisessä päivähoidossa olevien seitsemän lapsen kanssa.

– Se on heille tärkeää, että he näkevät, että on muitakin kaksikielisiä lapsia, lastenhoitaja Tuuli Miettunen sanoo.

Kielipesätoiminnan hidasteena on ollut lasten ja pätevien hoitajien puute.

– Tällä hetkellä meillä on hyvä tilanne, meillä on täällä kolme työntekijää. Aikaisemmin on ollut vaikeaa. Se ei ole pelkästään Oulun ongelma, vaan se on myös saamelaisalueilla ongelma. Henkilökunnalla pitää olla varhaiskasvatusalan pätevyys ja äidinkielenomainen saamen kielen taito.

Myös äidinkielisille sopivaa päivähoitoa

Kielipesien lisäksi saamea puhutaan myös saamenkielisessä päivähoidossa. Kunnilla on velvollisuus tarjota saamenkielistä päivähoitoa kaikkialla maassa, mutta oikeus toteutuu vain Rovaniemellä, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Rovaniemellä saamenkielisessä päivähoidossa on yli 20 lasta, Oulussa 7 ja Helsingissä pari.

Puolisohan puhuu heille saamea ja minä suomea.

Kati Rasmus

Esimerkiksi Oulussa toiminta alkoi aikoinaan kerhosta, joka laajeni lopulta kokopäiväiseksi päivähoidoksi.

Suurin osa saamelaisista tai saamelaistaustaisista lapsista ei ole saamenkielisessä päivähoidossa. Syinä voi olla muun muassa se, että vanhemmat laittavat lapsensa mieluummin lähipäiväkotiin tai päiväkotiin, joka on auki vuorotyön kannalta sopiviin aikoihin.

Kati Rasmuksen 2- ja 4-vuotiaat lapset käyvät äidinkielisten saamenkielisten päivähoidossa Oulun Mäntylä-Snellmanin päiväkodissa.

– Aivan älyttömän tärkeää, että he voivat päivisin olla täällä. Puolisohan puhuu heille saamea ja minä suomea.

Hän arvelee, että kielitaito voi tuoda lapsille myöhemmin myös töitä. Kielen lisäksi tärkeää hänestä on myös saamelaiskulttuurin oppiminen.

Lue seuraavaksi