Työryhmä ehdottaa: Koulujen kahdeksan aamut historiaan

Hyviä uutisia varhaisia kouluaamuja kiroaville: peruskoulun kehittämistä pohtinut työryhmä esittää, että koulu alkaisi tulevaisuudessa aikaisintaan aamuyhdeksältä. Tavoitteena on myös lisätä kouluissa järjestettävää harrastustoimintaa aamu-ja iltapäivisin.

Kotimaa
Oppilaat viittaavat luokassa.
Marjut Raunio / Yle

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä luovutti aamupäivälläloppuraporttinsa (siirryt toiseen palveluun) opetusministeri Krista Kiurulle (sd.). Raportissa eri alojen asiantuntijat arvioivat, mikä peruskoulussa on tällä hetkellä pielessä ja miten kouluja pitäisi kehittää niin, että suomalaiset pääsevät takaisin Pisa-tulosten kärkeen.

Yksi uudistuksen kohde on koulupäivän rakenne: mihin aikaan koulun pitäisi alkaa ja milloin loppua. Kun elämänrytmi on kaikkiaan myöhentynyt, on jo pitkään keskusteltu siitä, pitäisikö koulun seurata tätä kehitystä.

– Kyllä me työryhmässä tulimme melko yksimielisesti siihen tulokseen, että koulupäivän pitäisi alkaa aikaisintaan yhdeksältä, sanoi Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä raportin luovutustilaisuudessa.

Opetusministeri Kiuru ei halunnut vielä ottaa kantaa ehdotukseen. Hän painotti, että mahdollisesta muutoksesta ei saa tulla ongelmia niille vanhemmille, joiden työt alkavat jo kahdeksalta.

– Aamulla koulussa voisi olla tarjolla esimerkiksi harrastustoimintaa, suunnitteli Kiuru.

Sekä työryhmä että Kiuru haluavatkin siirtää lasten harrastamista entistä enemmän kouluihin. Iltapäiväkerhojen lisäksi täytyisi pohtia, voisiko koulujen ovia avata iltapäivällä myös liikuntaharrastuksille. Tällöin perheillä olisi iltaisin aikaa tehdä muutakin kuin kuskata lapsia harrastuksiin.

Lähikoulu edelleen ykkönen

Raportissa esitetään myös opettajien työaikamalliin muutoksia. Siitä, mitä muutokset tarkoittaisivat käytännössä, ei vielä ollut käytännön ehdotuksia. Opettajille halutaan myös lisää jatkokoulutusta ja oppilaille sananvaltaa kouluissa.

Työryhmä oli yhtä mieltä siitä, että lähikoulu on tulevaisuudessakin koulujärjestelmän perusta. Opetus ei saa määräytyä asuinpaikan tai varallisuuden mukaan.

Koulutuksen vaikutuksia kansantalouteen halutaan jatkossa selvittää entistä parempien seurantatutkimusten avulla.