yle.fi-etusivu

Maakuntien välillä huimat erot talouskasvussa – Pohjanmaa porskutti, Kymenlaakso kynti

Maakuntien väliset varallisuuserot kaventuivat aina 1980- ja 1990-luvuille saakka. Nyt suuntaus voi olla toinen. 2000-luvun alkupuolella maankuntien talous on kehittynyt hyvin epätasaista tahtia.

talous
Maakuntien BKT:n kasvu/asukas vuosina 2000–2012.
Lähteet: Tilastokeskus, TEM. Grafiikka: Juha Rissanen / Yle Uutisgrafiikka.

Pohjanmaa vaurastui maakunnista eniten 2000-luvun alun aikana, mikäli mittatikkuna käytetään bruttokansantuotteen kasvua asukasta kohden. Asia käy ilmi Tilastokeskuksen aineistosta vuosilta 2000–2012.

Pohjanmaan maakunnassa talous kasvoi henkeä kohden tuona aikana 24,4 prosenttia. Kasvuvauhti oli selvästi suurempi kuin koko maan keskiarvo 14,4 prosenttia.

Pohjanmaan tuloksen tekee vielä merkittävämmäksi se, että maakunnan väkiluku kasvoi samassa ajassa 3,5 prosenttia. Talouden kakkua oli siis jakamassa aiempaa useampi ihminen.

– Pohjanmaalla on monipuolinen elinkeinorakenne, tiivistää Pohjanmaan Ely-keskuksen ylijohtaja Kaj Suomela.

Yritysklusteri tuo vauhtia

Alueen talousveturina toimii energia-, sähkö- ja moottoritekniikkaan erikoistunut yritysrypäs Vaasassa. Suuret menestyjät ovat kirittäneet myös alueen pienet ja keskisuuret yritykset vauhtiin.

– Wärtsilä, ABB ja Vacon ovat innostaneet meitä. Ne ovat tukeneet meitä, ja jopa haastaneet meitä. Ne ovat koulineet meidät siihen, että olemme valmiit vientiin. Ne ovat opettaneet meille paljon, kiittelee keskisuuren perheyrityksen, Leinolat Groupin toimitusjohtaja Raimo Leinola.

250 ihmistä työllistävä Leinolat Group on laaja-alainen metallialan yritys, jonka tuotteita tarvitaan esimerkiksi ydinvoimalatyömaalla, laivateollisuudessa ja lvi-alalla. Tuotteita viedään noin 70:een eri maahan, joista Yhdysvallat on yksi tärkeimmistä.

Kymenlaaksossa heikoin tulos

Toisen ääripään esimerkki löytyy Kaakonkulmalta. Kymenlaakson talous seuraili asukasta kohden mitattuna koko maan kasvulukuja vuoteen 2006 saakka.

Sitten iski metsäteollisuuden kriisi, joka johti muun muassa Summan, Voikkaan ja Myllykosken suurten paperitehtaiden sulkemiseen. Kymenlaaksosta katosi muutamassa vuodessa tuhansia työpaikkoja. Talous kasvoi henkeä kohden mitattuna vuosina 2000–2012 vain 0,3 prosenttia.

– Me olemme eläneet suurten piippujen varjossa. Se on vaikuttanut siihen, että pienyrityksiä meillä on aika vähän. Kaakkois-Suomessa kummassakin maakunnassa (Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) ongelma on, että on menty paperitehtaaseen töihin, eikä ole ryhdytty yrittäjiksi, kertoo elinkeinojohtaja Satu Mäkelä Kymenlaakson Ely-keskuksesta.

Nokia kuritti Saloa

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen ohella 2000-luvun alkupuolta leimasi kännykkä-Nokian uppoaminen. Nokian matkapuhelintehtaan toiminnan supistaminen ja lopulta lopettaminen veti alihankkijoita mukanaan Salossa.

Salon seudun ahdinko näkyy siinä, että Varsinais-Suomi sijoittuu häntäpäähän talouskasvu per asukas -vertailussa.

Kännykkäteollisuuden uppoaminen painoi kasvua myös Pohjois-Karjalassa, missä matkapuhelimen osia valmistaneen Perloksen tehtaan lopettamisen toi potkut 1 650 ihmiselle. Vanhan Nokian rappiosta kärsivät myöhemmin myös ainakin Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa, Pirkanmaa ja Keski-Suomi.

Väkiluku heilauttaa tilastoa

Uusimaa pärjää huonosti tässä vertailussa, vaikka Uudellamaalla on yhdessä Ahvenanmaan kanssa ylivoimaisesti maan korkein bruttokansantuote per asukas. Uudenmaan lähtötaso on niin korkea, että vuosien 2000–2012 kasvu jäi vaisuun 8,9 prosenttiin.

Heikko tulos selittyy myös sillä, että Uudenmaan väkiluku kasvoi samassa ajassa huikeat 12 prosenttia, mikä laimensi kasvuprosenttia.

Väestötappio puolestaan nosti esimerkiksi Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan sijoitusta bkt per asukas -vertailussa.

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen ja matkapuhelinteollisuuden jälkeisessä Suomessa kasvun ja työpaikkojen on toivottu syntyvän pk-yrityksissä. Palataan siis vielä Pohjanmaalle kysymään perheyrittäjältä, mikä on pohjalaisten menestyksen salaisuus. Rohkeus?

– Olen jossain niin sanonut, että meillä ei ole itsesuojeluvaistoa. Me pannaan pää ihan minne vaan, naurahtaa toimitusjohtaja Raimo Leinola.