Hyppää sisältöön

Saatko huonekasvisi heti hengiltä? Syy ei ehkä ole sinussa

Isoäidiltä saadut perintökasvit porskuttavat pirteinä monissa kodeissa, mutta uudet kaupasta hankitut kukkaset lakastuvat hetkessä. Syy harmilliseen ilmiöön löytyy hortonomin mukaan tehotuotannosta.

Phalaenopsis Kuva: YLE / Sari Jormanainen

Uusilla kaupasta ostetuilla kasveilla ei ole nykyään samanlaista eliniän odotusta kuin perinteisillä viherkasveilla vuosikymmeniä sitten. Floristi ja hortonomi Katri Sundvallin mukaan syy tähän on melko yksinkertainen.

– Kasveja tuotetaan bulkeissa suuria määriä Hollannissa tai muualla Euroopassa. Ne lastataan rekan kyytiin heti, kun ne alkavat vähän vihertää. Kohdemaassa ne pyritään myymään mahdollisimman nopeasti. Tässä vauhdissa harvemmin tarkastetaan, ovatko kasvit hyvin juurtuneita tai muuten hyvässä kunnossa, Sundvall toteaa.

Sitkeä kasvi siirtyy naapurilta toiselle

Katri Sundvallilla on itsellään 60–70-vuotiaita kasveja, jotka ovat hänen mummonsa peruja. Hän uskoo, että hyvä geeniperimä vaikuttaa kasvien kestävyyteen

– Aikoinaan kasvit siirtyivät naapurilta toiselle, kun niitä siirrettiin keväisin isompaan ruukkuun ja paloja jäi muille jaettavaksi. Ne olivat sitkeitä ja hyvän perimän omaavia kasveja.

Vehka ei opi kroolaamaan

Kotioloihin tottuneet kasvit antavat Katri Sundvallin mukaan hoitajalleen enemmän anteeksi kuin tehotuotetut sukulaisensa. Hän kannustaakin ihmisiä jatkamaan vanhaa perinnettä.

– Kasveista tulee ehkä pidettyä parempaa huolta, kun ne on saatu joltain tärkeältä ihmiseltä. Oli kyseessä sitten uusi tai vanha kasvi, huolenpito on tärkeää. Perussääntönä on, että multaa pitäisi tunnustella ennen kastelua. Kasvi kuolee, jos se saa liikaa tai liian vähän vettä. Vehka ei opi kroolaamaan.