Laitoskeittiötkin haluavat lisää lähiruokaa – pienyrittäjät arastelevat vielä isoja tilauksia

Julkiset keittiöt ovat kiinnostuneita lisäämään lähiruoan määrää valikoimaansa. Toteutuksen tiellä on kuitenkin muutama mutka matkassa: kaikissa keittiöissä ei välttämättä ole tietoa lähialueen ruoantuottajista ja tuottajat vuorostaan empivät tarjouskilpailuun lähtemistä. Pienyrittäjiä kehotetaan lyömään hynttyynsä yhteen ja hyppäämään mukaan kilpailutukseen.

Kotimaa
Ruoka-annos tarjottimella.
Yle Häme

Oulun Eteläisen alueella käynnissä oleva hanke haluaa yhdistää julkisia keittiöitä ja lähiruoan tuottajia. Yhteistyötä rajoittaa se, etteivät kaikki keittiöt välttämättä tiedä lähialueensa tuottajia. Pienyrittäjätkään eivät välttämättä osaa lähteä mukaan kilpailutukseen.

Luonnonvarakeskuksen luotsaamassa hankkeessa tutkitaan erityisesti Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän ruokapalveluita. Alueen keittiöt ovat ilmaisseet kiinnostuksensa muun muassa yhteiseen tuotekehittelyyn pienyrittäjien kanssa.

– Kiinnostusta löytyy kaikenlaisiin tuotteisiin, mutta keittiöiden henkilökunnan mukaan yhteisellä tuotekehittelyllä saataisiin markkinoille lisää kilpailukykyisiä tuotteita. Etsimme hankkeeseen vielä lisää yhteistyöhön haluavia tuottajia, Luonnonvarakeskuksen tutkija Kirsi Korhonen kertoo.

Myös vierailut tuottajien ja yritysten luo ovat herättäneet ruokapalvelujen kiinnostuksen.

Asiakkaat haluavat lähiruokaa

Hankkeen taustalla on useita tekijöitä paikallisen aluetalouden kehittämisestä kuluttajien toiveisiin.

– Kuluttajat haluavat nykyään parempilaatuisia tuotteita. Kouluruuasta on ollut paljon keskustelua, kuten mihin suuntaan se on menossa ja voisiko sitä vielä kehittää. Nämä julkiset hankinnat ovat jossain määrin myös yhteiskunnan suunnannäyttäjiä, joilla osoitetaan, mihin päin ruokahankintoja halutaan kehittää.

Ruokapalveluissa on jo käytetty lähiruokaa, mutta hyvin vähän.

Keittiöiden mukaan yhteisellä tuotekehittelyllä saataisiin kehiteltyä markkinoille lisää kilpailukykyisiä tuotteita.

– Laitoskeittiöissä käytetään jo nyt lähialueen perunoita, juureksia, vihanneksia ja marjoja. Lihatuotteita käytetään pienissä määrin, esimerkiksi Haapavedellä on tarjottu karitsanlihaa.

Asiakkaat taas ovat kertoneet haluavansa lähiruokaa myös laitoskeittiöihin:

– Ruoan alkuperästä ollaan yhä enemmän kiinnostuneita ja ruokapalveluissakin halutaan tietää, mistä käytössä olevat tuotteet ovat peräisin, Korhonen selittää.

Laatu on tärkeä tekijä ruokavalinnoissa, joten hyvästä lähiruoasta ollaan valmiita maksamaan hieman enemmän.

– Keittiöissä on sanottu, että jos hankitaan kalliimpia tuotteita, syödään toisina päivinä vastavuoroisesti edullisemmista tuotteista tehtyä ruokaa. Jos lähituottajien hinnat eivät eroa hirveästi niin sanotuista tavanomaisista tuotteista, voidaan ja halutaan pienyrittäjiä tukea. Isoihin hintaeroihin ei ole mahdollisuutta, koska laitoskeittiöillä on niin isoja ruokatarpeita.

Pienyrittäjiä kannustetaan yhteistyöhön

Korhosen mukaan lähiruuat eivät mene yleensä kilpailutukseen, koska niitä tilataan niin pieniä määriä.

– Ne ovat vielä pienhankintoja. Se on myös tuottajille vielä jossain määrin kynnyskysymys, että miten sinne tarjouskilpailuun voi osallistua.

Kilpailuun lähteäkseen tuottajat voisivat Korhosen mukaan tehdä yhteistyötä, jolloin heidän resurssinsa lisääntyisivät. Porukalla olisi helpompaa lähteä mukaan tarjouskilpailuun.

– Joissain kilpailutuksissa on mahdollista pilkkoa tarjouspyyntöjä, eli yhden tuottajan ei ole pakko täyttää koko tarjouspyyntöä. Tässä tuottajien verkostoituminen olisi tärkeää: he voisivat ennen kilpailutusta keskustella, josko he voisivat täydentää toisiaan.

Kevään aikana järjestetään kohtaamistyöpajoja, joissa sekä keittiöt että tuottajat kootaan yhteen. Hankkeen ja kohtaamisten tarkoituksena on rakentaa myöhemmin koko Suomessa sovellettavia malleja.