"Se on viimeisten vuosien aikana epäonnistunut vähiten" – Näillä perusteilla kyselyyn vastanneet äänestävät

Yle Pohjanmaa kysyi netissä, millä perusteella eduskuntavaalien äänestyspäätös syntyy. Puolue valikoituu vastausten perusteella ensin ja ehdokasvalinta tehdään vasta sitten. Joskus tehty valinta on se, joka koetaan vaihtoehdoista vähiten huonoksi.

vaalit
Eurovaalien äänestys on käynnissä.
Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan suomalaiset äänestävät ensisijaisesti puoluetta, jonka ehdokkaista pyrkivät löytämään itselleen sopivimman. Samaa todistaa myös Yle Pohjanmaan internetissä tekemä kysely.

Yle Pohjanmaan kyselyyn vastanneista 68,6 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä ensisijaisesti puoluetta. Ehdokasta, puolueesta riippumatta, ilmoitti äänestävänsä 15,7 prosenttia vastanneista.

Ehdokaslista ratkaisee puolueen

Puoluevalinta syntyy monin eri perustein. Puolueen asettamat ehdokkaat ominaisuuksineen arvioi tärkeäksi kriteeriksi 18,8 prosenttia vastanneista. Myös aiemmalla positiiviseksi koetulla toiminnalla on merkitystä, sillä sen perusteella äänestysvalinnan ilmoittaa tekevänsä 15,4 prosenttia vastaajista.

"Se on viimeisten neljän vuoden aikana epäonnistunut vähiten"

"Puolueen tekojen, ei puheiden perusteella"

"Mokaillut vähemmän kuin muut mahdolliset puolueet, joita voisin harkita äänestäväni"

"Vaihtoehtoja on kaksi. Sekä puolueen lähihistoria että ehdokaslista vaikuttaa"

"Ohjelma ja aikaisempi toiminta ratkaisevat"

"Toiset puolueet ovat hoitaneet hallituksessa asioita huonosti vuosina 2000-2015. On mm. velkaannuttu hyvinä aikoina"

Yhteistä aatetta ja aatteen vapautta

Omimmaksi koetun puolueen ideologia on saatujen vastausten perusteella tärkeä. Koetaan, että puolueen arvojen on oltava samankaltaiset kuin itsellä.

"Laajasti sama näkemys asioiden hoitamisesta kuin itsellä"

"Ideologia edellä, sitten ehdokkaan valinta"

"Tiedän, että tietyt puolueet puolueina kannattavat tiettyjä kynnyskysymyksiä, joista olen eri mieltä"

Kysyttäessä puolueen valintaan vaikuttavia seikkoja, nosti pari vastaajaa esille puoluekurin, jonka kertoi vaikuttavan äänestyspäätökseensä.

"Ryhmäkurin vuoksi puolueen kanta on eksittäisen ehdokkaan kantaa tärkeämpi"

"Puoluekuri säätelee lopulta sen, miten edustaja äänestää"

Sotea, taktikointia ja luonnonsuojelua

Äänestysvaihtoehdoista tottumukseen ja perinteisiin vetoava "Näin meillä on aina tavattu äänestää" sai 10,4 prosenttia vastauksista ja vaalikoneiden suosituksia kuuntelee 7,5 prosenttia vastanneista.

Tarjoamistamme vastausvaihtoehdoista kohta "Muu" sai eniten ääniä. Osa sen valinneista ei perustellut valintaansa, osa perusteli.

"Ajaa järkevää sote-uudistusta"

"Puolustaa tärkeintä asiaa: luontoa, siis tulevaisuutta"

"Taktiset syyt painavat eniten"

"Ehdokas on yleensä jossain puolueessa. Jos ei ole, pidän sitä plussana"

"Näissä vaaleissa puolueen talouden tervehdyttämisohjelma"

Vaihtoehdoista vähiten huono puolue

Jotkut vastanneista kirjoittivat äänestyspäätöksensä puolueiden välillä tapahtuvan niin, että epämieluisista vaihtoehdoista valituksi tulee vähiten epämieluisa.

"Yritän löytää vähiten kieroutuneen puolueen ja ehdokkaan"

"Eliminoin vaihtoehtoja kunnes löytyy se kaikkein vähiten paska puolue"

"Muut puolueet ovat vielä huonompia"

Ehdokas valitaan mielipiteidensä takia

Ehdokkaan valinnassa kyselyyn vastanneet ilmoittivat tärkeimmäksi seikaksi tämän edustamat mielipiteet (62,2%). Kaikki muut tarjotut valintakriteerit jäivät alle kymmeneen prosenttiin annetuista äänistä.

Ehdokkaan elämäntilanne (2,4%), kotiseutu (4,9%) ja kokemus (7,6%) hävisivät klikkauksissa vaalikoneelle, jonka merkityksen äänestyspäätöksen tekemisessä noteerasi 9,4 prosenttia vastanneista.

Muita ehdokkaan valintaan vaikuttavia seikkoja olivat mm.

"Läheinen ja johon olen yhteydessä myös vaalikaudella"

"Moraaliset aikomukset, uskottavuus muualla kuin rahan mahdin alla"

"Valitsemisrajalla olevista ehdokkaista paras puolueessa"

"Uusi kasvo"

Yksi neljästä ei tiedä vielä miten äänestää

Vaalien lähestyessä ehdokkaiden kampanjointi tiivistyy ja vauhti kiihtyy.

Yle Pohjanmaan kyselyyn vastanneista kolme neljästä tietää jo puolueen, jota tulee äänestämään ja tästä joukosta joka toinen on jo löytänyt sopivan ehdokkaankin. Epätietoisia äänestyskäyttäytymisestään ilmoittaa olevansa vain 24,3 prosenttia.

510 vastauksen joukosta yhdeksän on ilmoittanut, ettei aio äänestää kevään eduskuntavaaleissa ollenkaan.

Vaalilipuke sujahtaa uurnaan.
Vaalilipuke sujahtaa uurnaan.Iina Kluukeri / Yle

Vastauksia (11.-17.3.2015) Yle Pohjanmaan nettisivuilla olleeseen kyselyyn tuli 510. Vastaamista ei rajoitettu yhteen kertaan/ip-osoite tai yhteen vastaukseen/vastaaja.