Vanhustenhoitoa uhkaa paha työvoimapula – mikään määrä koulutusta ei riitä

Vanhusväestö lisääntyy merkittävästi seuraavien 15 vuoden aikana. Nopeimmin vanheneviin kuntiin on jo nyt vaikea saada riittävästi koulutettua työvoimaa. Ratkaisuksi ei riitä pelkkä koulutuksen lisääminen.

Kotimaa
Grafiikkaa.
Yle Uutisgrafiikka

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 30 kunnassa on 15 vuoden kuluttua tilanne, että vähintään viidennes asukkaista on vanhuksia. Suuri kysymys kuuluukin, kuka nämä vanhukset hoitaa?

THL teki viime vuonna kunnille seurantakyselyn vanhuspalvelulain toteutumisesta. Vastausten perusteella nopeimmin vanhenevissa kunnissa on jo nyt vaikeuksia saada riittävästi koulutettua työvoimaa.

Yksi näistä kunnista on vajaan kymmenen tuhannen asukkaan Viitasaari Keski-Suomessa. Toistaiseksi vakituisiin virkoihin on vielä löytynyt työntekijöitä, mutta sijaisten kanssa on vaikeampaa.

– Kesät ovat tietenkin vaikeita ja jos vakituinen henkilökunta on pitkillä sairaslomilla niin välttämättä ei saada koulutettua henkilökuntaa tilalle. Erityisesti sairaanhoitajia ei ole tahtonut riittää tänne pohjoiseen Keski-Suomeen asti, harmittelee kunnan perusturvan vt. toimialajohtaja Marja Laurila.

VATT: Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan 90 tuhatta uutta työntekijää

Tilannetta ei helpota se, että työvoimapula ei koske pelkästään vanhustenhoitoa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) laskelmien mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin tarvitaan noin 90 tuhatta työntekijää lisää vuoteen 2030 mennessä.

Tarvitaan siis paljon halukkaita opiskelijoita, heille koulutusta ja todennäköisesti myös työperäistä maahanmuuttoa. Eikä sekään riitä, arvelee VATT:n yksikön johtaja Juha Honkatukia.

– On ilmeistä, että joudumme miettimään esimerkiksi uuden teknologian tuomia ratkaisuja sekä organisoimaan työtä uudella tavalla. Sitä on jo näissä suurissa tekeillä olevissa uudistuksissa [sote]yritetty tehdä.

"Ensimmäisenä joudutaan tinkimään ulkoilusta ja muusta kuntoutuksesta"

Teknologia ja mobiilitoiminnot ovat tuttuja myös Viitasaarella. Esimerkiksi vanhusten päiväkeskuksen ohjelmaa välitetään television avulla koteihin niille vanhuksille, jotka eivät pääse keskukseen paikalle.

Kunnassa tehdään koko ajan suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Henkilökunnasta yritetään pitää kiinni ja uutta koulutetaan mm. oppisopimuksilla. Apuna ovat myös teknologia ja palvelusetelit.

Siitä huolimatta edessä voi olla palveluiden karsiminen.

– Ensimmäisenä joudutaan varmasti tinkimään ulkoilusta ja muusta kuntoutuksesta. Tärkeintä on, että vanhus saa ruuan, lääkket ja puhtauden. Perusasiat hoidetaan aina, lupaa Marja Laurila.