1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Kanadan muinaiset intiaanit pystyttivät biisonien luista arvoituksellisia rakennelmia

Paikalla nyljettiin ja paloiteltiin kerralla kymmeniä biisoneita. Kivikauden intiaanien työkalut olivat yllättäen peräisin tuhannen kilometrin päästä.

Ulkomaat
Biisonien luita kaivauksilla.
The University of Lethbridge

Länsi-Kanadasta Albertasta löytynyt muinainen biisonien teurastuspaikka antaa harvinaista tietoa Pohjois-Amerikan mantereen pohjoisten tasankojen elämästä 2 500 vuotta sitten.

Biisonien aivomassasta keitettiin nahankäsittelyainetta.

Tutkijat ovat löytäneet 65 biisonin jäänteiden lisäksi yli sata ruhojen käsittelyyn tarkoitettua työkalua. Niistä useimmat on yllättäen tehty kivestä, jota esiintyy vain Pohjois-Dakotassa, tuhannen kilometrin päässä Albertan kivikautisesta teurastamosta.

Erityinen löytö ovat myös pystyasennossa seisovat luut, joiden kahta asetelmaa arkeologit kutsuvat suorastaan veistoksellisiksi. Löytö on erittäin poikkeuksellinen. Yleensä luita iskettiin pystyyn vain jonkin käytännöllisen syyn vuoksi, esimerkiksi tueksi vuotien käsittelyssä.

Toiseen asetelmaan on sommiteltu sääriluun ympärille neljä leukaluuta, joiden hampaat osoittavat ulospäin. Toisessa on kolme olkaluuta kolmion muodossa. Katseltaviksi niitä ei ollut tarkoitettu: kumpikin asetelma oli työnnetty syvälle hiekkaan eikä näkynyt maan pinnalle.

Kalloja tutkijat eivät löytäneet alueelta juuri lainkaan. Kanadalaisen Lethbridgen yliopiston arkeologin Shawn Bubelin mukaan kallot ilmeisesti rikottiin, jotta aivomassa saatiin ulos. Siitä intiaanit keittivät nahankäsittelyainetta.

Saalis hyödynnettiin tarkkaan

Hiekkainen alue sijaitsee Fincastlessa lähellä Yhdysvaltain rajaa.Bubelin mukaan Fincastlen salaisuudet olivat katoamassa, koska aluetta oli ryöstelty. Kun tutkijat saivat siitä tiedon kymmenen vuotta sitten, he ryhtyvät pelastustöihin. Löydöt ovat ylittäneet kaikki odotukset.

Alueen sijainti antaa vihjeen ovelasta metsästystavasta.

65 biisonista on säilynyt yli 200 000 luunkappaletta. Tutkijat arvelevat, että eläimet nyljettiin ja paloiteltiin yhdellä kertaa. Radiohiiliajoituksen perusteella se tapahtui noin 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Luihin jääneet jäljet osoittavat, että talteen otettiin kaikki, niin liha kuin rasva ja luuydin.

Alueen sijainti antaa vihjeen ovelasta metsästystavasta: lauman annettiin tulla juomaan hiekkakumpujen ympäröimälle soiselle laikulle, ja eläinten pakoreitit tukittiin vaivihkaa. Vakiintuneen käsityksen mukaan intiaanit metsästivät biisoneja ajamalla lauman alas kalliolta tai sisälle solaan. Fincastlen havainnoissa painottuu vaanimisen ja yllätyshyökkäyksen merkitys, Bubel sanoo.

Olivatko metsästäjät kotoisin kaukaa?

Nuolenkärkien tyylin ja koon vaihtelusta tutkijat ovat päätelleet, että alueeseen vaikutti kaksi kulttuuria. Osa viittaa itään, osa etelään yli nykyisiin Yhdysvaltain Etelä- ja Pohjois-Dakotan osavaltioihin. Joissakin yhdistyy molempien kulttuurien piirteitä. Vastaavaa ei ennestään tunneta yhtä kaukaiselta ajalta.

Yksi selitys voi olla vaihtokauppa, jonka takia esineitä kulkeutui kädestä käteen.

Nuolenkärjet ja muut työkalut oli tehty valtaosin Pohjois-Dakotan Knife- eli veitsijoen piikivestä, mikä on saanut tutkijat kysymään, kulkivatko metsästäjät tuhannen kilometrin matkoja. Mahdotonta se ei ole. Toinen selitys voi olla vaihtokauppa, jonka takia esineitä kulkeutui kädestä käteen nykyiseen Albertaan asti.

Bubelin oma teoria on, että Fincastlen metsästäjillä oli vahva side Dakotoihin. Ehkä he jopa tulivat sieltä, Bubel sanoo ja toivoo, että jatkotutkimukset antavaa lisää vinkkejä.

Bubelin koko tutkimus on vapaasti luettavissa Plains Anthropologist (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä, ja löydöistä kertoo myös Western Digs (siirryt toiseen palveluun) -verkkosivu.

Lue seuraavaksi