Tarjoilijana tohtorin papereilla – Kreikan kriisi näkyy arjessa monin tavoin

Suomen Ateena-instituutissa työskentelevän Uula Neitolan mukaan median välittämä kuva Kreikasta ei ole koko totuus. Moni seikka kertoo silti karua kieltään talouskriisin seurauksista, kertoo helmikuussa Ateenaan muuttanut oululainen Neitola.

Kreikan kriisi
Uula Neitola
Uula Neitola

Antiikin maisemat ovat kiehtoneet alun perin Sodankylästä kotoisin olevaa Uula Neitolaa pienestä pitäen. Niinpä hän hakeutui Oulun yliopistoon opiskelemaan yleistä historiaa, erityisenä painopisteenä juuri antiikki. Valmistuttuaan helmikuussa hän suuntasi kansainvälistä liikkuvuutta edistävän CIMO-organisaation kautta työharjoitteluun Suomen Ateenan-instituuttiin.

– Taustalla on silkka lapsenkaltainen uteliaisuus, tykkään hirveästi matkustaa ja oppia uutta. Olin täällä jo opiskeluaikana, joten oli luontevaa hakeutua tänne uudestaan, Uula Neitola kertoo.

Vuonna 1984 perustettu Suomen Ateenan-instituutti on toisiksi vanhin ulkomailla toimivista suomalaisista instituuteista. Sen tehtävänä on edistää antiikin kielten ja kulttuurien tutkimusta ja toimia Suomen tiedetukikohtana maailmalla.

Epämääräistä väkeä puistoissa

Talouskriisin runtelema Kreikka on ollut tiuhaan esillä mediassa myös Suomessa. Neitolan mukaan median välittämä kuva ei luonnollisestikaan ole kokonaiskuva, mutta kriisin vaikutukset näkyvät myös arkielämässä.

– Olin täällä viimeksi vuonna 2012 opiskelemassa, ja olen huomannut kodittomien ja kerjäläisten määrän lisääntyneen. Aiemmin he olivat pelkästään maahanmuuttajia, mutta nykyään törmää myös kreikkalaisiin. Ravintolassa taas tarjoilijalla saattaa olla tohtorin koulutus, mutta itsensä elättäminen tutkimuksella ei ole mahdollista.

Puistoja ei siivota ja niihin kerääntyy epämääräistä väkeä. Niistä on tullut aika vaarallisia paikkoja.

Uula Neitola

Neitolan mukaan esimerkiksi ruuan ja polttoaineen hinnat ovat karanneet monien kuluttajien ulottumattomiin ja julkisten tilojen ylläpito on päässyt retuperälle.

– Puistoja ei siivota ja niihin kerääntyy epämääräistä väkeä. Niistä on tullut aika vaarallisia paikkoja. Tiettyjä kaupunginosia tulisi myös välttää ilta-aikaan mielenosoitusten takia.

Suomi varsin tuntematon maa

Kriisi on ruokkinut myös kansallistunnetta ja erilaiset ääriliikkeet ovat yleistyneet. Maahanmuutto koetaan uhkaksi kreikkalaiselle kulttuurille. Neitola itse ei koe joutuneensa negatiivisen huomion kohteeksi.

– Ateenassa turismilla on pitkät perinteet ja täällä on totuttu ulkomaalaisiin. Mutta täällä on paljon ryöstöjä ja varkauksia, se täytyy muistaa jos näyttää pohjoismaalaiselta ja turistilta.

Suomalaisten mielipiteet kreikkalaisista kiinnostavat maassa ”yllättävän vähän”, Neitola kertoo.

– Suomalaiseen mediaan tulee huomattavasti enemmän tietoa Kreikasta kuin toisinpäin. Ei täällä hirveästi Suomesta tiedetä, usein tulee yllätyksenä, että Suomi ylipäänsä kuuluu Euroopan Unioniin.

Kreikkalainen jalkapallo on elämys

Kreikan historiaan perehtynyt Uula Neitola on huomannut, että kreikkalaiset ottavat mielellään kaiken irti menneisyydestään.

– Antiikin lisäksi ihannoidaan Kreikan itsenäistymisen ja itsenäistymissotien aikaa.

Historian ystävälle maa on aarreaitta, jota Neitola aikoo koluta niin paljon kuin mahdollista.

– Työn puitteissa pääsen käymään myös Italian Sisiliassa arkeologisilla kaivauksilla.

Mitä vinkkejä Kreikan-tuntija antaa suomalaiselle turistille, joka haluaa vaihtelua ouzolle ja feta-juustolle?

– Jos hakee hieman erilaista lähestymistapaa lomalleen, kreikkalainen jalkapallo-ottelu on melkoinen elämys. Meininki on hivenen rajumpi kuin suomalaisessa ottelussa, mutta suosittelen lämpimästi. Jos ouzon maku alkaa jossain vaiheessa tuottaa pientä närästystä, kannattaa kokeilla tsipuroa, joka on huomattavasti mukavampi vaihtoehto.