Kreikka vaati yhä sotakorvauksia ja pakkolainan takaisinmaksua Saksalta

Kreikalta otetulla pakkolainalla natsi-Saksa kattoi Kreikan miehityksen kuluja ja rahoitti sotaretkiään Afrikkaan. Saksan mielestä sotakorvaukset käsiteltiin loppuun 1990 Saksojen yhdistyessä.

Ulkomaat
Kreikan pääministeri Alexis Tsipras vieraili Ateenassa sijaitsevalla natsien uhrien muistomerkillä 26. tammikuuta.
Kreikan pääministeri Alexis Tsipras vieraili Ateenassa sijaitsevalla natsien uhrien muistomerkillä 26. tammikuuta.Alexandros Beltes / EPA

Kreikka pitää kiinni vaatimuksistaan saada Saksalta sotakorvauksia natsiajan miehityksen ajalta. Viimeksi vaatimuksen esitti Kreikan uusi presidentti Prokopis Pavlopoulos, kun vannoi virkavalansa viime perjantaina. Hänen mukaansa Kreikan sotakorvausvaatimukset Saksalta ovat voimassa.

Täten presidentti tukee pääministeri Alexis Tsiprasta, joka on jo aikaisemmin vaatinut 11 miljardia euroa Saksalta.

Natsi-Saksa otti 476 miljoonan Reichsmarkan eli valtakunnan markan pakkolainan Kreikan keskuspankilta vuonna 1942. Sillä se kattoi Kreikan miehityksen kustannuksia ja rahoitti sotaretkiään Afrikkaan.

Natsi-Saksa, Italia ja Bulgaria miehittivät Kreikan vuonna 1941. Saksa ei ole koskaan maksanut tätä lainaa takaisin.

Kirjailija Eberhard Rondholzin mielestä ei ole hedellmällistä, ettei Saksan hallitus halua keskustella sotakorvauksista ja pakkolainan takaisinmaksusta.
Kirjailija Eberhard Rondholzin mielestä ei ole hedellmällistä, ettei Saksan hallitus halua keskustella sotakorvauksista ja pakkolainan takaisinmaksusta.Dan Ekholm / Yle

Natsit aiheuttivat Kreikassa nälänhädän, jossa yli 100 000 ihmistä kuoli. Natsit veivät sen lisäksi yli 50 000 juutalaista Kreikasta Auschwitzin keskitysleiriin tapettaviksi.

Vuonna 1960 Saksan liittotasavalta korvasi Kreikalle natsien uhrien kärsimyksistä 115 miljoona D-markkaa eli nykyisellä vaihtokurssilla 57,5 miljoonaa euroa.

– Tosiasiassa rahat maksettiin niille, jotka olivat selviytyivät keskitysleireistä, sanoo kirjailija ja toimittaja Eberhard Rondholz, joka on perehtynyt Kreikan historiaan.

Rondholz puhui Berliinin kirjeenvaihtajayhdistykselle VAP:lle maanantaina.

Rondholzin mukaan näillä 115 miljoonalla D-markalla Saksa ei vapaudu sotakorvauksista, vaan rahasumma oli tarkoitettu natsien uhreille ja heidän omaisilleen.

Saksa: Asia on jo käsitelty

Kreikasta löytyy monta natsien uhrien muistomerkkejä. Tämä on Miliesin vuoristokylästä.
Kreikasta löytyy monta natsien uhrien muistomerkkejä. Tämä on Miliesin vuoristokylästä.Dan Ekholm / Yle

Saksa tyrmää Kreikan vaatimukset, eikä halua keskustella niistä. Saksan hallituksen mielestä asia käsiteltiin loppuun viimeistään vuonna 1990 Saksojen jälleenyhdistämisen yhteydessä.

Silloin Länsi- ja Itä-Saksa sekä toisen maailmansodan voittajavaltiot Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Neuvostoliitto päättivät, ettei Saksan tarvitse enää maksaa sotakorvauksia. Ratkaisu tehtiin suurten maiden niin sanotulla 2+4-sopimuksella, mutta pienemmät maat kuten Kreikka eivät osallistuneet neuvotteluihin.

Saksa sai velkojaan anteeksi tai ainakin maksulykkäyksen vuonna 1953 Lontoossa järjestetyssä velkakonferenssissa. Sen mukaan Saksan ei tarvitsisi maksaa sotakorvauksia ennen kuin Saksa oli jälleenyhdistetty ja rauhansopimus oli solmittu.

Vuonna 1990 silloinen liittokansleri Helmut Kohl ja ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher eivät halunneet kutsua Saksojen yhdistämissopimusta rauhansopimukseksi, jotta Saksan ei tarvitsisi maksaa lisää sotakorvauksia.

Die Linke ymmärtää Kreikkaa

– Miten voidaan vaatia lainan takaisinmaksua Kreikalta, kun omaa lainaa ei ole koskaan maksettu takaisin, Saksan parlamentin vasemmistoryhmän Die Linken puheenjohtaja Gregor Gysi sanoo Leipziger Volkszeitung -lehdelle (siirryt toiseen palveluun). Saksan osuus velkakriisin aikana Kreikalle annetuista hätälainoista on 63,5 miljardia euroa.

Göttingenin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Frank Schorkopfin mielestä Saksan hallitus on oikeassa.

– Kreikan olisi viimeistään 2+4-sopimuksen yhteydessä vuonna 1990 pitänyt ilmoittaa sotakorvausvaatimuksistaan, professori Schorkopf sanoo aikakauslehti Der Spiegelille.

Eberhard Rondholzin mielestä Kreikka on kuitenkin erityistapaus. Hänen näkemyksensä mukaan natsit tekivät Kreikassa pahempaa tuhoa kuin muissa miehittämissään maissa, jos slaavilaisia maita ei lasketa mukaan.

– Mielestäni ei ole kovin hedelmällistä, kun Berliini ei halua keskustella asiasta, kirjailija Rondholz sanoo.

Kreikan toiseksi suurinta kaupunkia Thessalonikia kutsuttiin ennen toista maailmansotaa Balkanin Jerusalemiksi. Siellä asui yli 50 000 juutalaista. Suurin osa heistä tapettiin keskitysleireissä ja osa myös kaupungin urheilustadionilla.

Thessalonikissa, Pohjois-Kreikassa, muistettiin natsien keskitysleireille kuljettamia juutalaisia 15. maaliskuuta.
Thessalonikissa, Pohjois-Kreikassa, muistettiin natsien keskitysleireille kuljettamia juutalaisia 15. maaliskuuta.Nikos Arvantinidis / EPA

Viime sunnuntaina 2 000 ihmistä osallistui muistomarssiin Thessalonikissa. Tapahtumassa laskettiin kukkia karjavaunuihin, joita käytettiin ihmisten junakuljetuksiin keskitysleireihin. Ensimmäinen juna Auschwitziin lähti Thessalonikista 15. maaliskuuta 1943.

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras saapuu ensi viikon maanantaina Berliiniin liittokansleri Angela Merkelin kutsusta. Silloin natsien ottaman pakkolainan takaisinmaksu ja sotakorvausvaatimukset saattavat nousta esille Kreikan talousvaikeuksien lisäksi - tai ehkä juuri niiden takia. Maiden välit ovat joka tapauksessa hyvin jännittyneet sanaharkan ja loanheiton takia.

Dan Ekholm
Yle, Berliini