Vaihtoehtohoitoihin suhtaudutaan epäilevästi – "Millaista niksauttelua se on?"

Kalevalaisen jäsenkorjauksen piirissä haluttaisiin, että hoitomuoto tunnustettaisiin yhtä viralliseksi kuin vaikkapa hieronta. Jäsenkorjauksesta ei voi saada esimerkiksi Kela-korvausta.

vaihtoehtolääkintä
Jani Haataja valmistelee hoitopöytää.
Eeva Pentikäinen / Yle

Vaihtoehtohoitoihin suhtaudutaan Suomessa usein epäileväisesti. Esimerkiksi kalevalaista jäsenkorjausta ei ole tunnustettu koululääketieteen piirissä toimivaksi hoitomuodoksi. Harvat lääkärit suosittelevat sitä potilailleen, eikä siitä saa myöskään Kelan korvausta, kuten vaikkapa hieronnasta.

Kajaanissa kalevalaista jäsenkorjausta harjoittava Jani Haataja sanoo, että tavallisten ihmisten keskuudessa epäluuloja on kuitenkin vain vähän.

– Herkästi kysytään, että minkälaista niksauttelua se on. Mutta sellaisiin kommentteihin en varsinaisesti ole törmännyt, että tämä olisi höpöhöpöä, hän sanoo.

Jani Haataja istuu hoitopöydällä.
Eeva Pentikäinen / Yle

Jani Haatajan mukaan joillakuilla on kalevalaisesta jäsenkorjauksesta kuva, että se on kovakourainen sessio, jossa keho runnotaan vartissa kuntoon. Se on kuitenkin myytti.

– Hoito ei saa käydä kipeää. Siinä käytetään hyväksi omia liikeratoja, ja aikaa menee toista tuntia, Haataja kertoo.

Selkävaivat tuovat ihmiset hoitoon

Haataja törmäsi kalevalaiseen jäsenkorjaukseen noin kahdeksan vuotta sitten omien selkäkipujensa myötä. Hän sai hoitomuodosta apua, ja innostui itsekin opiskelemaan sitä. Ideana kalevalaisessa jäsenkorjauksessa on saada kehon aineenvaihdunta toimimaan lihaksia, sidekudoksia ja niveliä käsittelemällä.

Haatajan luo tullaan yleisimmin selkävaivojen takia. Myös olkapäiden sekä niskan ja hartioiden vaivat saavat ihmiset kokeilemaan hänen palveluitaan.

Tästä voi saada apua moneenkin vaivaan, mutta kaikki lähtee jaloista. Alaraajojen virheasennot vaikuttavat koko kehoon.

Jani Haataja

– Tästä voi saada apua moneenkin vaivaan, mutta kaikki lähtee jaloista. Alaraajojen virheasennot vaikuttavat koko kehoon. Jos koululääketieteen puolelta ei löydetä apua, niin sitä lähdetään etsimään muualta, Haataja sanoo.

Haataja antaa hoitoa Ajudar-perinnehoitolassa, jossa työskentelee myös hänen vaimonsa. Paula Haataja tekee ayurvedahoitoja, joissa kehoa hierotaan muun muassa erilaisilla öljyillä. Eksoottisen kuuloiset hoidot on otettu Jani Haatajan mukaan hyvin vastaan.

– Asiakaskuntaa on muodostunut kivasti. Toki lama-aika vaikuttaa liiketoimintaan, kun ihmiset säästävät ensimmäiseksi itsestään. Asiakkaita on tullut eniten viidakkorummun kautta, vaikka varmasti markkinoinnillakin on ollut osuutta asiaan, Jani Haataja pohtii.

Hoitomuoto halutaan samalle viivalle hieronnan kanssa

Haataja kertoo, että kansanlääkintäseura tekee töitä sen eteen, että kalevalainen jäsenkorjaus tunnustettaisiin samalla tapaa viralliseksi hoitomuodoksi kuin vaikkapa hieronta.

Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkosken mukaan terveydenhuollon periaatteena on, että sellaisiin hoitoihin voi ohjata, jotka on todettu vaikuttaviksi tieteellisessä tutkimuksissa. Yksi kriteeri on se, että hoitomuoto on tunnettu ympäri maailmaa.

– Kun hoidosta on tieteellistä näyttöä, sen status nousee. Esimerkiksi akupunktiota pidettiin aiemmin uskomushoitona, mutta tutkimusten mukaan sillä on todella tehoa, sanoo Vuorenkoski.

Mitä sanottavaa Jani Haatajalla on ihmisille, jotka eivät usko kalevalaisesta jäsenkorjauksesta olevan mitään apua?

– Hoidossa kannattaa tunnustella avoimesti, miltä kehossa tuntuu, ja että sopiiko tällainen hoitomuoto itselle.