Mystinen murhatapaus puhutti Ulvilaa jo 1930-luvulla

1920- ja 30 -luvuilla Suomen rikospoliisi vasta opetteli modernia rikostutkintaa. Kirjailija, rikostoimittaja Tuomas Rimpiläinen on koonnut touko-kesäkuussa julkaistavaan kirjaansa tarinoita aikanaan kuohuttaneista, mutta nyt jo paljolti unohtuneista väkivaltarikoksista.

Kotimaa
Kuva kirjankannesta Facebookissa
Tuomas Rimpiläinen esittelee vanhoja murhatapauksia käsittelevää kirjaprojektiaan Facebook-sivuillaan.Mika Viljanen / Yle

Kirjailija, rikostoimittaja Tuomas Rimpiläinen tekee kirjaa rikollisuudesta Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla, kun Suomen rikospoliisi vasta opetteli modernia rikostutkintaa. Rimpiläisen mukaan kieltolain aika 1919–1932 oli Suomen historian väkivaltaisinta rauhan aikaa.

– Kun suhteutetaan henkirikosten määrä väkilukuun, 1920-luku on täysin omassa luokassaan.

Kieltolain aikaan ennen nuhteettomat ihmiset eksyivät rikosten poluille. Aikaa leimasivat Rimpiläisen mukaan myös köyhyys ja yhteiskunta, josta sodassa kovettunut sukupolvi yritti raivata itselleen paikkaa.

Aamulla savuavista raunioista löytyy pahasti palaneen diakonissan ruumis.

Tuomas Rimpiläinen

– Kieltolakia halveksittiin ja sitä rikottiin yleisesti. Ja alkoholi, mitä juotiin, oli Virosta tai Saksasta tuotua pirtua.

Rukoushuone ja Messukylän kaksoissurma

Yksi kirjan kertomista tapauksista on Ulvilaa kuukausia kuohuttanut henkirikos vuodelta 1934.

Ulvilan rukoushuone palaa ilmiliekeissä ja valaisee mustaa joulukuun yötä. Aamulla savuavista raunioista löytyy pahasti palaneen diakonissan ruumis. Edellisenä iltana rukoushuoneella on vietetty muistojuhlaa rukoushuoneen lahjoittaneen rovastin kunniaksi. Kolehtiin kertyi iso kasa metallirahaa, mutta raunioista ei löydy lanttiakaan.

Raunioista löytynyt iäkäs diakonissa oli asunut rukoushuoneen yhteydessä. Paikallinen nimismies epäili alun alkaen, ettei kyseessä ollut pelkkä onnettomuus.

– Hän aloitti poikkeuksellisen sinnikkään ja juonikkaan rikostutkinnan. Lopulta syyllinen löytyi lähempää kuin olisi voinut uskoakaan, kertoo kirjailija Tuomas Rimpiläinen.

Ulvilan rukoushuonepalon lisäksi kirjassa kerrotaan muun muassa vuoden 1938 hissisurmasta ja Messukylän kaksoissurmasta vuonna 1924. Rimpiläisen mukaan Messukylän tapaus muistuttaa jonkin verran vuoden 2006 Ulvilan surmatapausta.

Poliisin vanhat tutkintapöytäkirjat ovat oikea aarreaitta tutkijalle.

Tuomas Rimpiläinen

– Yhteistä on rikospaikkatutkinnassa tehdyt räikeät virheet. Niiden vuoksi Messukylän kaksoissurman tutkinta oli erittäin vaikea ja kesti vuosia. Oli ihan onnenkantamoinen, että syyllinen lopulta löytyi.

Aarteita arkistoista

Tuomas Rimpiläinen etsi kirjaansa rikostarinoita viettämällä päiväkausia arkistoissa lukemassa vanhoja mikrofilmejä ja selaillen muun muassa nimismiespiirien pöytäkirjoja.

– Poliisin vanhat tutkintapöytäkirjat ovat oikea aarreaitta tutkijalle. Nykyään esitutkintapöytäkirjoihin on kirjattu aika lakonisesti vain suoraan tutkintaan liittyvät asiat.1920- ja 30-luvuilla kerrottiin laveasti kaikkea mahdollista.

Rimpiläisen Messukylän veriteko ja muita rikostarinoita -teos ilmestynee touko -kesäkuun vaihteessa.

Jutussa on käytetty lähteenä Tuomas Rimpiläisen haastattelun lisäksi hänen kirjaan liittyviä verkkosivujaan.