Puolelle minuutille miljoonien hintalappu – Metron automatisoinnista väännetään taas

Rakenteilla oleva Länsimetro aloittaa liikennöinnin elokuussa 2016 kuljettajan ajamana. Kasvava pääkaupunkiseutu vaatii metrolta yhä tiheämpiä vuorovälejä, mikä onnistuisi vain automaattimetron avulla. Automaatio karahti vuodenvaihteessa kiville, mutta ei välttämättä lopullisesti, sillä automatisointia pohditaan taas tänä keväänä.

Kotimaa
Vuosaaren metroasema.
Vuosaaren metrolaiturin ovet puretaan.HKL

Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL päättää kesään mennessä lähdetäänkö metron automatisointia jälleen yrittämään.

HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski kertoo, että parhaillaan tehdään siihen liittyviä selvityksiä. HKL muun muassa kartoittaa, miten paljon matkustajia metrossa tulevaisuudessa mahdollisesti on ja miten tiheää junien vuoroväliä tarvitaan.

– Toisaalta arvioimme eri tekniikkavaihtoehtoja: onko se automaattimetro sellaisena kuin olimme sitä hankkimassa vai onko se manuaalisesti ohjattava metro vai onko se mahdollisesti joku kolmas ratkaisu, Lehmuskoski sanoo.

HKL päätti viime vuoden lopussa purkaa automatisointisopimukset järjestelmätoimittaja Siemensin kanssa.

Sopimusten purkaminen merkitsi käytännössä sitä, että rakenteilla oleva Länsimetro aloittaa liikennöinnin kuljettajan ajamana eikä automaattisena ilman kuljettajaa. Näillä näkymin Länsimetro avautuu liikenteelle elokuussa 2016.

Metron automatisoinnissa vaikeaksi palaksi osoittautui vanhojen eli nykyistä metrolinjaa ajavien junien automatisointi. Automatisointijärjestelmää toimittamassa ollut Siemens on tosin sanonut, että muutamia vanhojakin junia onnistuttiin automatisoimaan.

Liki kymmenen vuotta väännetty, eikä loppua näy

Vääntö Helsingin metron automatisoinnista on kestänyt jo kymmenisen vuotta. Vuonna 2006 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti metron automatisoinnista ja vuonna 2008 metroliikenteestä vastaava HKL teki sopimuksen automatisoinnista Siemensin kanssa. Alun perin metron automatisoinnin piti valmistua vuonna 2013.

HKL on omien laskelmiensa mukaan upottanut automatisointiin noin 50 miljoonaa. Siemens sanoo käyttäneensä runsaat 100 miljoonaa. Odotettavissa on, etteivät kiistat ratkea hetkessä. Joitakin erimielisyyksiä saatetaan puida oikeudessakin.

Jos Länsimetro – ja samalla koko pääkaupunkiseudun metro – oltaisiin saatu automaattiseksi 2016, olisivat metrojunat aluksi kulkeneet noin kahden minuutin vuoroväliä. HKL:n mukaan kuljettajien ohjaamina pystytään 2,5 minuutin vuoroväliin.

HKL:n mukaan automatisointia ei ole yritetty kaikki nämä vuodet vain puolen minuutin tähden.

– Automatisointi saattaa tulla tarpeeseen, kun mennään vielä tiheämpiin vuoroväleihin. On selvää, että 2,5 minuuttia ei riitä vuoroväliksi tulevaisuudessa. Tämä seutu kasvaa niin vahvasti ja metron varren maankäyttö kasvaa, Ville Lehmuskoski perustelee.

Tällä hetkellä toiveissa on, että metro olisi automaattinen 2020-luvulla. Samalla vuosikymmenellä on tarkoitus saada valmiiksi myös jatke rakenteilla olevaan Länsimetroon.

Länsimetron rakenteilla oleva osuus käsittää kahdeksan asemaa, joista ensimmäinen on Lauttasaari ja viimeinen Matinkylä. Jatkeeseen tulisi viisi asemaa Finnoosta Kivenlahteen.

Maan alla rakennustyöt kovassa käynnissä

Maan alla Länsimetron rakennustyöt etenevät. Rakentamisesta vastaavan Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että runkorakenteet ovat yli 80 prosenttisesti valmiit kaikilla asemilla.

Länsimetro on Helsingin ja Espoon yhdessä omistama rakennuttajaorganisaatio.

Se, ettei automaattimetroa nyt tule, vaikuttaa hieman rakennustöihin.

– Me olemme joutuneet hiukan muuttamaan meidän savunpoistojärjestelmiämme, mutta aika vähän se lopulta vaikuttaa, Kokkinen kommentoi.

Länsimetro maksaa tämän hetken arvion mukaan noin miljardi euroa. Suurimman osan siitä maksaa Espoo. Loput maksaa Helsinki ja valtio. Valtio on sitoutunut osallistumaan rakennuskustannuksiin 30 prosentin osuudella. Kustannusten katoksi valtio on kuitenkin asettanut 200 miljoonaa euroa.