1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Raportti: tässä ovat 15 keinoa metropolin viherryttämiseksi

Sitran tilaaman raportin mukaan pääkaupunkiseseutu voisi kiristää merkittävästi nykysuunnitelmia ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Kotimaan uutiset
Järvenpääläisen nollaenergiatalon katto on täynnä aurinkopaneeleita ja aurinkokeräimiä.
Järvenpääläisen nollaenergiatalon katto on täynnä aurinkopaneeleita ja aurinkokeräimiä.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on julkaissut raportin, jonka mukaan pääkaupunkiseudulla on nykyisellään vaatimattomat suunnitelmat ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Raporttiin sisältyy viisitoista käytännön ehdotusta, joiden avulla metropoli voisi vähentää päästöjä enemmän. Yle tiivisti raportin ehdotukset, koko raportin voit lukea Sitran verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun).

1) Pääkaupunkiseudun katoille asennetaan vuoteen 2020 mennessä 3 000 aurinkopaneelijärjestelmää. Vuonna 2050 kiinteistökohtaistet paneelit tuottavat liki 3 prosenttia pääkaupunkiseudun sähkönkulutuksesta, eli 280 gigawattituntia.

2) Ensimmäinen 50 megawatin aurinkosähkövoimala rakennetaan vuonna 2030, toinen vuoteen 2040 mennessä, kolmas ja neljäs ennen vuotta 2050. Neljä voimalaa tuottavat reilut 2 prosenttia pääkaupunkiseudun kulutuksesta, eli 220 gigawattituntia.

3) Biopolttoaineiden käyttöä lämpöä ja sähköä tuottavissa voimalaitoksissa lisätään huomattavasti nykyisiä suunnitelmia nopeammin.

4) Kivihiilen korvaaminen maakaasulla vähentäisi merkittävästi päästöjä, mutta vaikutus pienenisi nopeasti kivihiilen käytön muutenkin vähentyessä ja biopolttoaineiden käytön lisääntyessä kivihiilen seassa. Ratkaisu edellyttäisi uusia maakaasuvoimaloita ja tulisi kalliiksi.

5) Suuriin kaukolämmitettyihin kiinteistöihin asennetaan rakentamisen tai peruskorjauksen yhteydessä lämpöpumppuja, joita käytetään sekä jäähdytykseen että lämmitykseen.

6) Öljylämmitettyjen kiinteistöjen polttoaineesta 30 % on bioöljyä vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä osa on siirtynyt maalämpöön ja loput käyttävät vain bioöljyä.

7) Maalämpöpumppujen käyttöä lisätään erillislämmiteyksessä nykyisiä suunnitelmia enemmän. Vesikiertoisista sähkölämmityskohteista 10 % siirtyy maalämpöön vuoteen 2020 mennessä ja 50 % vuoteen 2030 mennessä.

8) Sähköä varastoidaan hajautetusti ja keskitetysti. Vuonna 2050 sähköautoja on 200 000 kappaletta. Sähköä muutetaan kaasuksi 200 gigawattituntia vuodessa. Sähkön varastointihäviöihin hukkuu yhteensä 173 gigawattituntia vuodessa.

9) Osa kaukolämpöjärjestelmästä kuljettaa nykyistä viileampää 50-80 asteen lämpöistä vettä. Tällöin hajautetun lämmöntuotannon, jätelämmön ja uusiutuvien energioiden hyödyntäminen on helpompaa ja muissa pohjoismaissa saadun kokemuksen mukaan lämpöverkoston häviöt pienenevät.

10) Kaukolämpöä tuotetaan ja käytetään nykyistä älykkäämmin yhdistelemällä eri tuotantomuotoja ja varastoimalla lämpöä, jolloin kaukolämmön kulutushuippuja saadaan laskettua.

11) Kaupunkien kaukolämpöverkot yhdestetään toisiinsa nykyistä laajemmin. Kaupungit voisivat rakentaa yhteisiä voimalaitoksia kaupunkien rajoille.

12) Uusista rakennuksista ja asuinalueista kolmanneksessa toteutetaan tehostettuja energiatehokkuusratkaisuja, joden avulla sähkön ja lämmön kulutus laskee keskimäärin 20 prosenttia.

13) Jo rakennetuilta alueilta etsitään laajoja alueita, joiden energiatehokkuustoimenpiteiden hintoja ja riskejä lasketaan toteuttamalla peruskorjaukset yhdessä. Pääkaupunkiseudulla on runsaasti 1950-70 -luvulla rakennettuja alueita, joista useissa peruskojaus on edessä lähivuosina.

14) Ihmisten tietoa energiatehokkuuden lisäämisestä lisätään esimerkiksi järjestämällä korjausrakentamisen asuntomessut, jossa messualueena on energiaremontin läpikäynyt vanha asuinalue.

15) Energiaremontteja varten perustetaan rahasto, jossa sijoittajina ovat kaupungit ja esimerkiksi eläkeyhtiöt. Rahaston arvioidaan johtavan vuosittain 10 000 ihmisen asunnoissa remontteihin, jotka vähentävät lämmönkulutusta kesimäärin 25 %.

Lue seuraavaksi