Tutkija on melko varma: Luostarikirkon luut kuuluivat romaanikirjallisuuden isälle – video

400 vuotta sitten eläneen Cervantesin haudan arvoitusta ei DNA-kokeiden puuttuessa voida julistaa ratkaistuksi, mutta antropologi Francisco Etxebarrian mukaan muut todisteet ovat vahvoja.

Ulkomaat
Tutkijat kuvaavat tähystimeen kiinnitetyllä kameralla luostarikryptan seinän syvennyksiä etsiessään Miguel de Cervantesin jäänteitä.
Tutkijat kuvasivat tähystimeen kiinnitetyllä kameralla luostarikryptan seinän syvennyksiä etsiessään Miguel de Cervantesin jäänteitä tammikuussa 2015.Emilio Naranjo / EPA
Tutkijat etsivät Miguel de Cervantesin jäänteitä luostarikirkosta löytyneiden ihmisjäänteiden joukosta.
Espanjasta luostarista löydetyt luut kuuluivat vuonna 1616 kuolleelle Miguel de Cervantesille, uskoo antropologi Francisco Etxebarria.

Espanjasta luostarista löydetyt luut kuuluivat vuonna 1616 kuolleelle Miguel de Cervantesille, uskoo antropologi Francisco Etxebarria. Cervantesin kirjoittamaa Don Quijotea pidetään modernin romaanikirjallisuuden ensimmäisenä teoksena.

Mielevä hidalgo don Quijote Manchalainen -veijariromaanin köyhänä kuollut kirjoittaja haudattiin vaatimattomasti pieneen madridilaiseen kirkkoon. Hautapaikka katosi ihmisten mielistä, ennen kuin Cervantesin merkitys kirjallisuudelle tajuttiin.

Paljasjalkatrinitaarien luostarikirkon unohdetusta kryptasta löytyi tammikuussa perusteellisten etsintöjen jälkeen kirstu, jossa on nimikirjaimet M.C, ja sen sisältä pahoin vaurioituneita leuan, käsivarren ja lantion luita.

Vaikka DNA-tutkimuksia ei ole tehty, historialliset, arkeologiset ja antropologiset todisteet puhuvat sen puolesta, että osa luista kuului Cervantesille ja hänen vaimolleen Catalina de Salazarille, Etxebarria sanoo El País -lehdessä.

30-henkinen ryhmä käytti etsinnöissään infrapunakameroita, 3D-skannereita ja maatutkaa. Niiden avulla löytyi rakennuksen alle unohtunut krypta ja sen ensimmäisestä kammiosta lupaava kirstu.

Tutkijat ovat luvanneet Cervantesille uudet, tällä kertaa näyttävät hautajaiset. Paikka ei kuitenkaan vaihdu, sillä Cervantesin itsensä tiedetään valinneen luostarikirkon viimeiseksi leposijakseen.

– Koko ihmiskunta on hänelle velkaa. Hän on antanut meille paljon. Vähintä, mitä me voimme tehdä, on löytää hänet ja kaivertaa hänen nimensä hautakiveen pelkän nimettömän haudan sijasta, historioitsija Fernando de Pardo perusteli etsintöjä vuosi sitten.

Lähteet: AFP, AP, Yle Uutiset