Kalja- vai stressimaha? – Naisten vatsat jo samankokoisia kuin miehillä

Kaunis katsoa, mutta kallis kasvattaa, vitsailivat mahakkaat miehet ennen itsestään. Miehisen komeuden yksinoikeus on päättynyt. Naisten vatsat pullistuvat siinä missä miestenkin. Stressiäkin voi syyttää.

terveys
Lihava nainen pitelee mittanauhaa vatsansa ympäri.
Arja Lento / Yle

Naissukuhormonin pitäisi suojata naista vyötärölihavuudelta. Vasta kun vaihdevuosissa naissukuhormonin määrä vähentyy, muodotkin muuttuvat, ja vatsa alkaa kasvaa naisillekin. Ennen olikin tyypillisesti niin, että aikuisilla miehillä oli vatsaa, ja naisilla rasvaa kertyi reisille ja lantioon.

– Nyt naisten vyötärölihavuus on yhtä tavallista kuin miehillä. Tosin miehillä se saattaa kertyä pelkästään vatsaan, sanoo Turun yliopiston PET-keskuksen akatemiatukija Kirsi Virtanen.

Pinkeä pallomaha on tyypillinen miesten vatsan muoto. Joskus naisillakin vatsanpeitteet saattavat kuitenkin olla sen verran löysät, että vatsa osoittaa pallomaisia muotoja. Pallomaisuus tulee kuitenkin ylipainoisilla naisilla huonommin näkyviin, koska rasvaa on siinä vaiheessa reilusti muuallakin.

Professori Aila Rissanen HUS:in lihavuustutkimusyksiköstä muistuttaa, että vaikka hormonit näyttelevät kehon muodoissa ja rasvan sijainnissa pääosia, myös stressi vyötärölihavuuden aiheuttajana on tullut jäädäkseen.

– Joskus se näkyy juuri vatsassa sellaisilla laihoilla lihavilla, joilla on taustalla pitkiä, hermostuneita työpäiviä, Rissanen sanoo.

Stressaantunut kuluttaa vähemmän kaloreita

Akatemiatutkija Kirsi Virtasta kiinnostaa lihavuuden ja stressin yhteydessä aineenvaihdunta. Kortisolipitoisuuden suureneminen näyttää johtavan juuri vatsaontelon sisäisen rasvan lisääntymiseen.

– Kun tulee äkillinen stressitilanne, silloin se voi olla hyödyllinen tai hyvä asia. Mutta sitten, kun stressi pitkittyy, niin se menee haitallisempaan suuntaan, Rasvaa varastoidaan ikään kuin vääriin paikkoihin, Virtanen sanoo.

Ainakin Yhdysvalloissa Ohion yliopistossa julkaistun tutkimuksen mukaan edellisen 24 tunnin aikana voimakasta stressiä kokeneet polttivat seitsemässä tunnissa keskimäärin 104 kaloria vähemmän kuin ne, jotka eivät tunteneet oloaan stressaantuneeksi.

– Jotain kauheaahan tässä on tapahtunut, kun vaateteollisuus on vaivihkaa suurentanut kokojaan pari numeroa. Jokin stressihän siinä on tapahtunut, muotoilee professori ja lihavuustutkija Aila Rissanen.

Syömättä ei liho stressaantuneinkaan

Yleislääkäri Henry Karlsson tekee parhaillaan väitöskirjaa lihavuuden vaikutuksesta aivojen toimintaan. Karlsson on vastaanotoillaan huomannut, että stressin piikkiin aika harva laittaa lihavuuttaan. Se, että lihominen on seurausta liiallisesta syömisestä, on kyllä kaikkien tiedossa.

Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston tutkimuksessa näyttäisi siltä, että ihmisen mielihyvää ohjaileva opioidijärjestelmä on suorassa yhteydessä syömisen säätelyyn ja lihomiseen. Stressaantuneet näyttäisivät syövän muita enemmän.

– Stressitekijät purkautuvat ylenmääräisenä syömisenä. Sitä ei ole hirveän paljon tutkittu. Se on opioidijärjestelmän häiriö, tutkimusryhmässä mukana oleva Henry Karlsson toteaa.

Karlsonin tutkimuskohderyhmässä on tällä hetkellä pelkkiä naisia. Se, onko miesten ja naisten aivojen mielihyväjärjestelmissä tässä suhteessa mitään eroa, on vielä toistaiseksi tutkimatta.