Ongelmalliset kaivosjätteet halutaan hyötykäyttöön

Kuopion GTK:n kehityshankkeessa etsitään uusia tapoja ongelmallisten kaivosjätteiden hyötykäyttöön ja kaivosalueiden jälkihoitoon. Kaivosteollisuudessa syntyvät jätteet muodostavat pitkäkestoisen ympäristöongelman kaivostoiminnassa.

luonto
kultarikastesäkkejä
Mari Itkonen / Yle

Kaivosteollisuudessa syntyvät jätteet, kuten rikastushiekat ja sulfidipitoiset sivukivet, muodostavat pitkäkestoisen ympäristöongelman kaivostoiminnassa. Jätettä syntyy isoja määriä ja kosteuden kanssa kostetuksiin päästessään jätteistä voi muodostua happamia valumavesia. Valumavesien aiheuttamat ympäristövaikutukset ilmestyvät usein viiveellä ja voivat jatkua jopa vuosisatoja.

Ongelmallisten kaivannaisjätteiden hyödyntämistä arvioidaan voitavan parantaa merkittävästi jatkossa. Kuopion GTK:n johdolla on käynnistymässä kehityshanke, jossa etsitään uusia malleja jätteiden hyötykäytölle ja kaivosalueiden jälkihoitoon.

Toukokuussa käynnistyvässä hankkeessa kehitetään keinoja muun muassa arseenin määrän vähentämiseen rikastushiekassa.

– Arseeni on riskitekijä muun muassa kultakaivoksilla, ja jos sitä jää isoja määriä rikastushiekkaan, niin se voi kulkeutua pohjaveteen. Tavoitteena meillä on saada rikastushiekasta puhtaampaa, jotta sille voitaisiin löytää jatkokäyttömahdollisuuksia, sanoo projektipäällikkö, GTK:n erikoistutkija Päivi Kauppila.

Arseeni on luonnon oma aine, jota esiintyy muun muassa malmissa. Ihmiselle arseeni on myrkyllinen, jos sitä pääsee juomaveden mukana elimistöön enemmän kuin hyväksytty määrä sallia.

Kaksivuotista hanketta vetää GTK:n Kuopion aluetoimisto, hankkeeseen osallistuu myös GTK:n Outokummun yksikkö sekä Itä-Suomessa toimivia kaivosyhtiöitä.