Juutalaisvastaisuus nostaa päätään myös Suomessa

Helsingin juutalaista seurakuntaa vartioi poliisi. Portin takaa avautuu kokonainen pienoismaailma: päiväkoti, koulu, kirjasto, juhlasali sekä tilat mm. kuorolle, äijäjoogalle, naisyhdistykselle ja Suomen juutalaisten sotaveteraanien perinnekillalle. Täällä työskentelee myös maailman ensimmäinen savolainen ylirabbiini Simon Livson.

Kotimaa
Helsingin juutalainen serakunta
Helsingin juutalaista seurakuntaa vartioi poliisi.Jussi Mansikka/Yle
Harriet Haras-Refaelin lempirukous on Rukous Suomen menestyksen puolesta.

Juutalaiseen seurakuntaan pääsee käymään ja kuvaamaan, mutta tietyin ehdoin. Emme voi kuvata päiväkodin lapsia, emmekä näyttää reittejä tai turvallisuusjärjestelmiä. Juutalaisuusvastaisuus on kasvussa Euroopassa. Vuoden aikana on isketty juutalaismuseoon Brysselissä, juutalaiseen ruokakauppaan Pariisissa ja synagogaan Kööpenhaminassa.

Tehila ja Anna
Tehila Huttunen (vas.) ja Anna Swanström toimivat oppainamme Helsingin juutalaisessa seurakunnassa.Jussi Mansikka/Yle

Oppaaksemme lähtevät nuoret seurakuntalaiset Anna Swanström ja Tehila Huttunen sekä seurakunnan tiedottaja Harriet Haras-Refael, seurakuntalainen kuudennessa polvessa.

- Käytännössä meillä on 1100 jäsentä jotka ovat juutalaisen lain mukaan juutalaisia eli juutalaisesta äidistä syntyneitä tai juutalaisuuteen kääntyneitä, Harriet Haras-Refael kertoo. Lisäksi Turun juutalaisessa seurakunnassa on pari sataa jäsentä, mutta Tampereen seurakunta lopetettiin jäsenkadon vuoksi jo kymmeniä vuosia sitten.

- Juutalaisuuteen voi kääntyä, mutta se on aika haastava uskonto*. *Juutalaisuus eiole pelkkä kysymys siitä uskooko vai eikö usko. Juutalaisuus on myös paljon tekemistä, harjoittamista, asioiden noudattamista sekä keskustelua, pohtimista ja ikuista opiskelua, Harriet Haras-Refael sanoo.

Sylkemistä ja  vihakirjoittelua

Harriet Haras-Refael on Helsingin juutalaisen seurakunnan jäsen kuudennessa polvessa.
Harriet Haras-Refael on Helsingin juutalaisen seurakunnan jäsen kuudennessa polvessa.Jussi Mansikka/Yle

Viime aikojen iskut juutalaiskohteisiin eivät täällä tunnu kaukaisilta: Kööpenhaminassa surmansa saanut synagogan nuori portinvartija oli Harrietin tuttu.

- Henkilökohtaisesti se tuli lähelle, mutta kyse ei ole vain siitä. Kuulostaako teistä järkevältä, että juutalainen Euroopassa joutuu pelkäämään sen takia, että on syntynyt juutalaiseksi? Tai, että koululaiset ja päiväkotilapset joutuvat tulemaan vartijoiden ohi joka päivä, Harriet Haras-Rafael avaa asiaa vierailulle tulleille Tampereen lyseon lukion oppilaille.

Tampereen lyseon lukion oppilaat kävivät tutustumismatkalla Helsingin juutalaisessa seurakunnassa.
Tampereen lyseon lukion oppilaat tutustumismatkalla Helsingin juutalaisessa seurakunnassa.Jussi Mansikka/Yle

Juutalaisvastaisuus eli antisemitismi arjessa on sylkemistä, huutelua, häiriöpuheluita ja vihakirjoittelua. Viime vuonna Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto ry. otti kantaa yli 20 antisemitistiseen kirjoitukseen. Aiempina vuosina kannanottoja on ollut yksi tai kaksi.

Anna ja Tehila sanovat, että heitä ei pelota, mutta huolestuttaa:

- Mun ja mun kaverin päälle syljettiin. Se oli juutalainen paastopäivä ja kun olimme kävelemässä synagogaan niin yksi nuori mies päätti oikaista meidän ohi ja sylkeä meidän päälle. Oli se järkyttävää, en olisi ikinä kuvitellut että kukaan olisi sylkenyt mun päälle Suomessa, Anna sanoo.

Poliisivartio ja konepistooli

Myös Suomen poliisi on tietoinen tilanteesta. Seurakuntaa vartioi poliisiauto ja sen edessä päivystää suomalainen poliisi konepistoolin kanssa. Kun Yleisradion kuvaaja odottaa toimittajaa portilla hetken, häneltä kysytään syytä seisoskeluun.

Anna ja Tehila tietävät, miksi:

- Kaikki ihmiset ei aina halua meille hyvää, pitää katsoa että ketkä tänne pääsee sisälle, Anna sanoo.

Suomen ylirabbiini Simon Livson on itsekin nuoruudessaan työskennellyt seurakunnan portinvartijana.
Suomen ylirabbiini Simon Livson on itsekin nuoruudessaan työskennellyt seurakunnan portinvartijana.Jussi Mansikka/Yle

Juutalaisia on ollut Suomessa jo 1700-luvulla, mutta useimmat suomenjuutalaiset suvut polveutuvat tsaarin armeijan juutalaissotilaista. Niin myös maailman ensimmäisen savolaisen ylirabbinin Simon Livsonin perhe. Tradenomin opintojen jälkeen hän työskenteli seurakunnan portinvartijana, kunnes päätti opiskella rabbiksi Israelissa ja Yhdysvalloissa. Sitten hän palasi takaisin Helsinkiin. Suuri haaste on täälläkin seurakuntalaisten maallistuminen.

- Kasvoin ei-uskonnollisessa kodissa ja olin suurimman osan elämästäni maallistunut juutalainen. Se on minun voimani, kun tulee kyseeseen nuoret jotka ovat kaukana siitä omasta perinteestään, koska minä itsekin olen ollut siellä, ylirabbiini Livson kertoo.

Kymmenen käskyä näyttävät hepreaksi kirjoitettuna tältä.
Kymmenen käskyä näyttävät hepreaksi kirjoitettuna tältä.Jussi Mansikka/Yle

Vanha Testamentti ja Toora

Juutalaisuus perustuu Vanhaan Testamenttiin ja etenkin Tooraan eli viiteen Mooseksen kirjaan. Helsingin ja Turun juutalaiset seurakunnat ovat perinteensä puolesta ortodoksijuutalaisia, mutta valtaosa jäsenistä on varsin maallistuneita.

- Meillä on jäsenissä monta sellaista, joilla ei sitä viittä Mooseksen kirjaa enempää löydy juutalaista kirjallisuutta kotoa. Jotkut juutalaiset sanovat, että voi olla ateisti ja juutalainen yhtä aikaa. Eli juutalaisuus on tavallaan niin kuin etnisyyttä ja kulttuuria, mutta toki uskonto on sen kaikenalku, Harriet Haras-Refael kuvailee.

Juutalaista seurakuntaa ovat viime vuosina kasvattaneet avioliiton myötä Israelista Suomeen muuttaneet ihmiset. Heitä on noin kymmenen prosenttia jäsenistä. Ja sitten on heitä, jotka kääntyvät juutalaisuuteen rabbiinin pitämillillä kursseilla. Juutalaisuudessa ei tehdä aktiiivista käännytystyötä, mutta ovet ovat auki niitä kolkuttelevalle. Tehilasta tuli juutalainen kaksi vuotta sitten.

Anna Swanström ja Tehila Huttunen kertovat, että Mikve on juutalainen rituaalikylpy. Sitä käytetään sekä ihmisille että astioille.
Anna Swanström ja Tehila Huttunen kertovat, että Mikve on juutalainen rituaalikylpy. Sitä käytetään sekä ihmisille että astioille.Jussi Mansikka/Yle

- Aloin miettiämikä elämässä on tärkeää ja mitä haluan tehdä elämässäni. Luin eri uskonnoista ja juutalaisuudesta ja mitä enemmän luin, sitä enemmän alkoi tuntua että tämä on se oikea, tähän mä uskon,Tehila kertoo.

Hänellä on vielä paljon opittavaa – muun muassa sujuva heprean kieli. Sitäkin opiskellaan juutalaisessa seurakunnassa joka viikko. Helppoa heprea ei ole: sitä kirjoitetaan oikealta vasemmalle eikä vokaaleja käytetä aina ollenkaan. Suurin osa opiskelijoista ei ole juutalaisia. Opettaja Nurit Steinbock-Vatka on kuullut monta syytä oppilaidensa innostukseen:

- Osa haluaa oppia hepreaa Raamatun vuoksi, osa Israelin tähden. Jotkut harrastavat israelilaisia kansantansseja ja tahtovat tietää mitä laulut tarkoittavat ja joku on ollut arkeologisilla kaivauksilla Israelissa, hän luettelee.

Useimmat Nurit Steinbock-Vatka hepreantunien oppilaista eivät ole juutalaisia.
Useimmat Nurit Steinbock-Vatka hepreantuntien oppilaista eivät ole juutalaisia.Jussi Mansikka/Yle

Israelin politiikka

EU:n perusoikeusvirasto julkaisi syksyllä 2013 raportin antisemitismistä nykypäivän Euroopassa. Tulokset osoittivat, että se on yleinen ilmiö ja nousee pääosin kolmesta eri taustasta: joko äärioikeiston, äärivasemmiston tai radikaali-islamin piiristä. Monessa maassa juutalaisvastaisuus on vahvaa aivan tavallisen kansan keskuudessa. Erilaiset salaliittoteoriat ja juutalaisvainojen kieltäminen ovat osa antisemitismiä, samoin nyky-Israelin ja natsi-Saksan rinnastaminen.

Anna ja Tehila eivät ymmärrä esimerkiksi sitä, että juutalaisia syytetään Israelin valtion politiikasta:

- Se, että Israel on juutalainen valtio ei ole meidän vastuulla. Itse en esimerkiksi voi äänestää Israelin vaaleissa. Miten mä voisin olla vastuussa siitä, mitä siellä tapahtuu?, Anna kysyy.

- Me olemme ihan tavallisia ihmisiä – juutalaisia on niin monenlaisia, kaikilla eri mielipiteet joka asiasta. Jos joku vihaa kaikkia, niin ei siinä ole mitään järkeä, Tehila summaa.

kynttilät synagogassa
Ylirabbiini Simon Livson uskoo parempaan tulevaisuuteen.Jussi Mansikka/Yle

Uudenlaista antisemitismiä

Tammikuussa Helsingin juutalaisesta seurakunnasta lähti kirje hallitukselle. Siinä pyydettiin valtiolta apua turvallisuusjärjestelyjen kehittämiseen, kuten muissa pohjoismaissa on jo tehty. Avustusta myönnettiin 100 000 euroa. Ylirabbiini sanoo, että uhka on todellinen täälläkin. Vanha antisemitismi kasvaa lietsottaessa ja lisäksi juutalaisvastaisuuteen on tullut uusia piirteitä.

- Eurooppa unohtaa nopeasti. Antisemitismi on muuttunut ja siihen on tullut mukaan myös tällaisia äärijihadistisia puolia kuten ISIS, joka valtaa Irakia ja Lähi-itää. Se on toisenlaista antisemitismiä, mutta monesti he käyttävät samoja ajatusmalleja kuin eurooppalainen antisemitismi esimerkiksi natsi-saksan aikana.

Ylirabbiini Livson sanoo silti uskovansa parempiin aikoihin:

- Kyllä rakkaus voittaa lopuksi, siihen minä usko. Sinat hinam, ilmainen vihaaminen, on turhin asia mitä voi olla. Sitä on liikaa nyt. Meidän pitää tulla yhteen, arvostaa ja kunnioittaa toisiamme, vaikka me olemme erilaisia. En tiedä tapahtuuko se minun elinaikanani, mutta uskon, että jossakin vaiheessa elämme erilaista todellisuutta.

Helsingin juutalasen seurakunnan portti.
Tarkoin vartioitu portti käy aamusta iltaan.Jussi Mansikka/Yle

Ajankohtainen kakkonen 17.3.2015 nähtävissä Yle Areenassa.