Kollajan kohtalo muutaman valtuutetun käsissä

Kollajan altaan ja vesivoimalaitoksen tulevaisuus ratkeaa torstaina Pudasjärven kaupunginvaltuustossa. Yle Oulun tietojen mukaan vaaka kallistuu puoleen tai toiseen muutaman puuttuvan äänen voimalla. Myönteinen päätös vie Kollajan kevään hallitusneuvotteluihin. Kielteinen kanta pysäyttää hankkeen.

Kotimaa
Havainnekuvassa Kollajan tekojärven alakanava, joka laskee Iijokeen Kipinänkosken alapuolella. Voimalaitos erottuu kanavassa oikealla ylhäällä.
Havainnekuvassa Kollajan tekojärven alakanava, joka laskee Iijokeen Kipinänkosken alapuolella. Voimalaitos erottuu kanavassa oikealla ylhäällä.PVO-Vesivoima

Kollajan kannattajat korostavat noin 155 miljoonan euron investoinnin hyötyjä Koillismaalle ja vaativat vastustajilta vaihtoehtoisia aloitteita. Heitä närkästyttää, että vuosien laajojen valmistelujen jälkeen Pudasjärven kaupunginhallituksen kielteistä äänestyspäätöstä ei perusteltu mitenkään.

– Koillismaalla ei ole koskaan nähty tuollaisia investointeja, päivittelee pudasjärveläislähtöinen rakennus- ja matkailuyrittäjä, Kymppieristys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eero Koskelainen.

Hän uskoo, että hanke työllistää Koillismaan infra-alojen yrityksiä kattavasti, sillä paikallisilla koneyrittäjillä on etulyöntiasema lyhyiden etäisyyksien ansiosta. Eero Koskelainen kertailee mielessään Kymppieristys Oy:n omia hankkeita ja vakuuttaa talousvaikutusten säteilevän myös muille toimialoille.

– Työllisyysvaikutus tällaisessa projektissa on niin merkittävä, että kaikki majapaikatkin täyttyvät - myös Syötteellä, kesät mukaan lukien.

Kollajasta toivotaan talouden pelastajaa

Oulun yliopiston tuoreen selvityksen mukaan Kollajasta jäisi maakuntaan 100 miljoonaa euroa, ja tuotantovaikutukset arvioidaan 170 miljoonaksi.

Syntyvä 45 neliökilometrin tekojärvi lisäisi mökkirakentamiseen soveltuvaa rantaviivaa, vaikka peittäisikin alleen kolme kesämökkiä ja kaksi metsästysmajaa. Suurimpia haittoja syntyisi porotaloudelle, vaelluskalojen palautusyrityksille ja Livojoen raakkukannoille.

tuottaisi Pudasjärvelle miljoona euroa vuodessa kiinteistöverotulona.

– Kollajaa ei ole varaa sivuuttaa, se auttaa Pudasjärven taloutta edessä olevien tiukkojen vuosien aikana, perustelee kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekki (kesk.).

Hän viittaa vanhusväestön osuuden nopeaan kasvuun ja alkaviin valtionosuusleikkauksiin.

Pudasjärven väkiluku on pudonnut 60-luvulta alkaen, jolloin asukkaita oli lähes 16 000. Nykyisin tämä 9000 asukkaan kaupunki kerää verotuloina noin 22 miljoonaa ja nauttii valtionosuuksia noin 38 miljoonaa euroa vuodessa.

Muutama ääni ratkaisee

Yle Oulun haastattelemat Kollajan vastustajat puolustavat koskiluontoa ja uskovat Pudasjärven pärjäävän muilla vahvuuksillaan, esimerkiksi hirsitaloteollisuuden ansiosta.

Kollaja jakaa päättäjien mielipiteet jyrkästi kahtia. 35 valtuutetun joukossa vain muutama ei ole julkistanut kantaansa, he ratkaisevat hankkeen tulevaisuuden. Jos valtuusto kannattaa Kollajan rakentamista, hanke etenee jatkoselvityksiin ja kevään hallitusneuvotteluihin. Jos tulos on kielteinen, PVO Vesivoima vetäytyy hankkeesta.

Myös suurin, keskustan valtuustoryhmä on jakautunut kahteen leiriin. Valtuutettu Marja Lantto (kesk.) uskoo torstain ratkaisevasta äänestyksestä tulevan tiukan.

– Eipä uskalla mennä veikkaamaan, että miten tässä käy.

Marja Lantto muistelee Siuruan allaskeskustelua, joka käytännössä pysäytti seudun kehittymisen.

– En halua olla kuivattamassa yhtään jokea.

– Minusta allasrakentaminen ei ole enää nykypäivää, ja pitäisi katsoa eteenpäin, Marja Lantto sanoo.