Uusi laki laittaa ryhtiä kuntien päihdetyöhön

Suomessa tulee voimaan tänä vuonna uusi laki ehkäisevästä päihdetyöstä. Jatkossa päihdetyöhön kuuluu myös peliriippuvaisten hoito, ja sen kohderyhmä on pelkkien nuorten sijaan koko väestö.

Kotimaa
päihdeäiti, viina, äitiys
Juho Liukkonen / Yle

Alkoholi, huumeet ja huumaavat lääkkeet, tupakka ja rahapelit – siinä on monta asiaa, jotka tuottavat nautintoa joillekin mutta aiheuttavat surua ja harmia toisille.

Tähän asti kunnat ja muut viranomaiset ovat tehneet työtä riippuvuutta aiheuttavien aineiden tuottamien haittojen torjumiseksi, mutta tästä vuodesta alkaen työn on tarkoitus muuttua entistä määrätietoisemmaksi, kun uusi laki ehkäisevästä päihdetyöstä tulee voimaan. Uusi laki kattaa myös raha- ja uhkapelit.

Laki selkeyttää kuntien ja viranomaisten välistä työnjakoa ja vastuita ehkäisevässä päihdetyössä. Lakiin ei kuitenkaan kirjattu niin suoria velvoitteita, että kuntien olisi pitänyt perustaa erityiset ehkäisevän päihdetyön koordinaattorit.

Uusi kohderyhmä on kaikki

Lapin aluehallintovirasto järjesti Rovaniemellä keskiviikkona seminaarin, jossa kerrottiin viranomaisille tarkemmin uuden lain sisällöstä. Tavoitteena on se, että päihdetyöllä on entistä laajempi kohderyhmä eli kaikki ihmiset, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Marjatta Montonen.

– Ehkäisevällä päihdetyön juuret on vahvasti vanhassa raittiustyössä, jossa on monin paikoin keskitytty neuvomaan ja valistamaan nuoria viinan vaaroista. Modernissa päihdetyössä pitäisi olla kohteena koko väestö. Pitäisi osata miettiä kaikkia väestöryhmiä erikseen, että mikä niissä ryhmissä on tyypillistä.

Montonen korostaa, että alkoholi on nykyisin yhä enemmän myös seniorien ongelma. Lisäksi ikääntyneet ihmiset ovat hyvin usein ahkeria rahapelien käyttäjiä.

Päihteiden suurkäytöllä laajat seuraukset

Monesti päihteiden suurkäytön seuraukset eivät tule näkyviin ennen kuin ongelma on edennyt pahaksi. Suomessa esimerkiksi alkoholiongelmaa peitellään usein viimeiseen asti.

– Aika moni joutuu kärsimään esimerkiksi työpaikalla siitä, että työkaveri on poissa tai krapulassa, ja hänen työpanostaan joudutaan paikkaamaan tai sitten hommat mättää.

Päihdeongelmaan pitäisi kuitenkin pystyä puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Montosen mukaan jopa jo ennen kuin ihminen joutuu ns. riskivyöhykkeelle.

– Mitä varhaisemmin näihin asioihin puututaan, sitä parempi. Työpaikoilla näihin asioihin yleensä puututaan vasta sitten, kun ongelma on jo pitkällä. Meidän kuitenkin pitäisi jotenkin huolehtia asiasta niin, että kukaan ei joudu sinne riskivyöhykkeelle.