Arktisen alueen konfliktia pidetään epätodennäköisenä

Englannin parlamentin ylähuoneen tuoreessa raportissa vaaditaan valtioita varjelemaan Arktista yhteistyötä konflikteilta. Raportissa arvioidaan, että ryntäystä Arktiselle on liioiteltu. Aluevaatimukset on kattavasti ratkaistu ja rauhanomainen yhteistyö takaa parhaan aineellisen hyödyn, arvioi ylähuone. Kansainvälisesti arvostettu suomalainen merioikeusasiantuntija on samaa mieltä.

Ulkomaat
Sotilaita kuljetetaan Norjan armeijan moottorialuksissa
Mats Grimsæth / Norjan puolustusvoimat

Tanska ja Venäjä esittävät päällekkäisiä vaatimuksia Pohjoisnavan alla olevaan mannerjalustaan. Pohjois-Norjassa pidetään suurin sotaharjoitus lähes puoleen vuosisataan. Venäjä vastaa järjestämällä Barentsin merellä miesvahvuudeltaan lähes kymmenkertaisen sotaharjoituksen.

Venäjän voimankäyttö Ukrainassa on romauttanut sen suhteet Euroopan unioniin, Yhdysvaltoihin ja Natoon. Moni kysyy leviääkö kriisi Arktiselle alueelle.

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen professori Timo Koivurova on kansainvälisesti arvostettu merioikeuden asiantuntija. Koivurova ei usko sotilaalliseen konfliktiin Arktisella alueella.

– Tähän mennessä kaikki on mennyt YK:n merioikeusyleissopimuksen prosessien mukaan, en näe että olisi siitä tulossa minkäänlaista erillistä ainakaan sotilaallista jännitettä.

Koivurovan mielestä Ukrainan kriisi voi kuitenkin jatkuessaan hyydyttää Arktisen Neuvoston hyvin alkaneen yhteistyön.

– Jos Ukrainan sota menee tästä eteenpäin että sinne aletaan aseita viemään enemmässä määrin myös sitten USA:sta kautta muista läntisistä valloista, niin jossain vaiheessa kyllä sitten on vaikea nähdä, että on edellytyksiä Arktisen yhteistyön jatkumiselle.

Koivurova ei näe merkkejä uhkia Arktisen Jäämeren hiilivetyvarannoista puhkeavasta kamppailusta.

– Siitä ei kyllä juurikaan edes jännitettä saada, koska jokainen näistä Arktisen Jäämeren rantavaltioista tulee saamaan valtavan siivun mannerjalustaoikeuksia ja öljy- ja kaasuoikeuksia. Voidaan sanoa että Arktisen Jäämeren rantavaltioilla on niihin yhtenevät intressit juuri tässä asiassa.

Ylähuone: Arktista kalastusta säänneltävä, öljykonflikti ei uhkaa

Englannin parlamentin ylähuoneen Arktinen erityiskomitea julkaisi hiljattain raportin Responding to a changing Arctic. Raportin mukaan Arktinen muuttuu vauhdilla, sen ilmasto lämpenee kaksi kertaa enemmän kuin maapallolla keskimäärin, jäät ohenevat ja supistuvat ja merenpinta nousee.

Krimin miehityksen ja Ukrainan itäosien tapahtumien nostaman jännityksen vaikutuksista Arktisiin suhteisiin raportti toteaa Venäjän ulkopolitiikan tulleen yhä vaikeammaksi ennustaa eikä siksi voi luottaa rauhanomaisen yhteistyön jatkuvan loputtomiin Arktisella alueella. Kaikki ponnistukset on kuitenkin tehtävä Arktisen yhteistyön varjelemiseksi muita maailmankolkkia koskevilta geopoliittisilta jännitteiltä, koska tavallista haavoittuvamman Arktisen ympäristön suojelu on koko maailman etu.

Englanti on Arktisen alueen lähin naapuri ja sen etujen mukaista on olla yhä tiiviimmin mukana Arktisessa yhteistyössä. Arktisen Jäämeren keskiosat ovat kansainvälistä vettä, ja raportissa ilmaistaan huoli niiden kalakantojen tulevaisuudesta ja suositellaan kalastusrauhoitusta siksi kunnes alueelle on saatu toimiva sääntely.

Raportissa pidetään konfliktia öljy- ja kaasuvaroista Arktisella alueella epätodennäköisenä. Yhden kuullun asiantuntijan mukaan Venäjän uusi asevarustelu muodostaa uhkan sen naapureille Arktisella alueella.

Perusteluna ylähuoneen edustajat pitävät sitä, että aluevaatimukset on merkittäviltä osiltaan jo sovittu. Näillä alueilla on 90–95 prosenttia tunnetuista tai oletetuista öljy- ja kaasuvarannoista.

Auki olevia kysymyksiä ratkotaan valtioiden laajasti hyväksymien sääntöjen pohjalta. Pohjoisnavan merenpohjaa koskevat vaatimukset voivat olla poliittisesti merkittäviä, mutta siellä ei tiedetä olevan hiilivetyvarantoja, todetaan raportissa.

Nykyinen alhainen öljyn hinta voi rajoittaa öljyn ja kaasuntuotantoa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Tämä antaa ylähuoneen raportin mukaan aikaa kehittää turvallisempia ja vastuullisempia menetelmiä öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämiseen jäisillä Arktisilla vesillä.

Raportti esittää Englannille omaa Arktista suurlähettilään virkaa ja entistä aktiivisempaa osallistumista Arktiseen yhteistyöhön. Englanti on ollut Arktisen neuvoston tarkkailijajäsen vuodesta 1998. Arktisen neuvoston varsinaisia jäseniä ovat Arktisen Jäämeren rantavaltiot Venäjä, Norja, Tanska, Yhdysvallat, Kanada sekä Arktisen alueen maat Suomi, Ruotsi ja Islanti.

Raporttiin on haastateltu ja kuultu laaja joukko asiantuntijoita, diplomaatteja ja alkuperäiskansojen edustajia eri maista. Suomesta kuultavana on ollut suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi.

Raportissa todetaan, ettei Venäjän suurlähetystö halunnut osallistua yhteistyöhön raportin teossa. Yhteistyöhaluttomuuden vuoksi Venäjän tarkoitusperien ja politiikan tulkitseminen on entistä vaikeampaa, harmitellaan raportissa.