Miksi kukaan ei puuttunut ahdisteluun Tapanilassa? – Näillä ohjeilla katkaiset häirinnän

Tapanilassa runsas viikko sitten tapahtunut joukkoraiskaus sai Helsingin nuorisotoimenjohtajan pohtimaan konkreettisia keinoja häirintään puuttumiseksi. Hänen mukaansa yksinkertainen kysymys "Mikä on seuraava asema?" olisi saattanut kääntää junasta alkaneen tilanteen suunnan.

Aamu-tv
Tommi Laitio
Mitä tehdä, kun joku tai joukko ihmisiä ahdistelee toista ihmistä esimerkiksi junassa tai kadulla? Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio pohti keinoja puuttua ahdisteluun ja häiritsevään käyttäytymiseen.

Helsingin nuorisotoimenjohtajan Tommi Laition mukaan erityisesti tytöt ja maahanmuuttajat kokevat paljon erilaista häirintää. Yleinen kokemus on, etteivät ihmiset puutu tilanteisin, vaan jäävät seuraamaan niitä sivusta.

– Minua kiinnosti, miksi monelle käy niin, ettei toimi omien arvojensa mukaisesti. Mikä estää väliinmenemistä, kun tietää, että tuo tilanne ei mene oikein, Laitio pohtii.

Jonkinlainen selityskin hänellä on valmiina.

– Me usein aliarvioimme muiden ihmisten halua auttaa. Me ajattelemme, että ehkä olen ainoa, ehkä jään yksin jos nostan tämän asian esiin, ja siksi jäämme penkkiin istumaan ja tuijottelemaan sivusta.

Moni neuvo olisi sopinut Tapanilan tapaukseen

Laitio onkin koonnut yhteen seitsemän tapaa puuttua ja auttaa (siirryt toiseen palveluun). Moni niistä olisi ollut suoraan sovellettavissa Tapanilan tapaukseen, jossa viiden nuoren joukon epäillään raiskanneen nuoren naisen. Naista oli häiritty jo lähijunassa, mutta kukaan ei ilmeisesti ollut puuttunut tilanteeseen.

Yksinkertainen keino saada häiritsijät järkiinsä on Laition mukaan nimetä teko ja siten tuomita se.

– Kuulostaa tosi yksinkertaiselta ja helpolta sanoa "Hei te häiritsette tätä ihmistä, voitteko lopettaa?". Sillä on kuitenkin kummallinen vaikutus, se ikään kuin laittaa aivot päälle.

Laitio kehottaa myös puuttujan oman turvallisuuden vuoksi pysymään tilanteessa rauhallisena. Omaa ärsyyntymistään ja vihaansa ei kannata näyttää. Lisäksi puuttumisessa kannattaa keskittyä teon, ei ihmisen tuomitsemiseen.

– Monessa tutkimuksessa nousee esiin, että mitä rauhallisempana ja myönteisempänä tilanteessa pysyy, sitä harvemmin ihminen käy sinun kimppuusi.

Pienenkin häiriötekijän aiheuttaminen voi auttaa

Jos suora puuttuminen tuntuu vaikealta, voi pienenkin häiriötekijän aiheuttaminen saada aikaan tilanteen raukeamisen. Huomion voi ohjata muualle, vaikkapa kysymällä seuraavan aseman nimeä tai muuta yksinkertaista.

– Jos kysymyksessä on ryhmä, kuten Tapanilan tapauksessa, kannattaa kontakti ottaa sellaiseen nuoreen, joka ei vedä tilannetta, eli lähteä ikään kuin hajottamaan sitä ryhmää sisältä. Se laittaa myös sivusta seuraavat nuoret vastuuseen. Joku ehkä ryhmästä sanoo silloin, että mennäänkö vaikka istumaan tuonne toisaalle, Laitio selittää.

Vastuuseen kannattaa vetää myös muut matkustajat.

– Yksi tapa on ottaa katsekontaksi toiseen matkustajaan ja kysyä, että eikö me voitaisi mennä tuohon väliin. Kun kaksi ihmistä on liikkeellä, myös muiden ihmisten on helpompi lähteä mukaan.

Hyvät teot jakoon somessa

On tärkeää, ettei uhria jätetä yksin tilanteen jälkeenkään.

– Ihminen jonka kimppuun on käyty tai jota on solvattu, kokee helposti häpeän tunnetta, että ehkä ongelma olikin hänessä. Silloin voi mennä luokse ja sanoa, että tuo, mitä sinulle tehtiin, ei ollut oikein. Voi jopa pyytää anteeksi, ettei puuttunut asiaan.

Laitio myös rohkaisee kertomaan niistä tilanteista, joissa asioihin puututtiin ajoissa.

– Siinä sosiaalinen media on kätevä. Sillä muistuttaa olevan ihmisiä, jotka haluavat toisille ihmisille hyvää. Sillä tavalla ihmiset rohkaistuvat myös itse toimimaan.