Tietoturva-asiantuntija koulu-uhkauksista: "Tekniikkaa voidaan käyttää hyvään ja pahaan"

Viimeksi torstaiaamuna Ylöjärven koulurauhaa häirinneen sähköpostiuhkailijan jäljille ei ole päästy. Niin poliisi kuin tietoturva-asiantuntijakin myöntävät, ettei uhkailijan henkilöllisyys selviä välttämättä koskaan.

Kotimaa
Tietokoneen näppäimistö.
Yle Uutisgrafiikka

Viestintäviraston tietoturva-asiantuntijan Antti Kuritun mukaan poliisit ovat avuttomia netin anonyymipalveluilta käyttävän koulu-uhkailijan edessä.

– On olemassa tekniikoita, joita ei kukaan pysty murtamaan ainakaan tällä hetkellä ja tällä tietämällä. Niitä voidaan käyttää niin hyviin kuin pahoihin tarkoituksiin, Kurittu myöntää.

"Sitä tietä emme pääse lähettäjän jäljille" 

Ylöjärvellä koulunkäyntiä on varjostanut jo viikkoja toistuvat uhkaukset. Erityisesti Viljakkalan kouluun on tullut lukuisia uhkaavia sähköpostiviestejä, joiden lähettäjää poliisi on yrittänyt selvittää – tuloksetta.

Jokaisella on mahdollisuus peittää jälkensä verkossa eivätkä ohjelmistot ja palvelut kysy, mihin salausta käytetään.

Antti Kurittu

Tutkinnanjohtaja Hannu Kallioniemen mukaan uhkaajan henkilöllisyys ei selviä sähköposteista. Lähettäjä on salannut jälkensä internetistä saatavilla ohjelmistoilla.

Ohjelmistot ovat netissä kaikkien ladattavissa, mutta poliisilla ei ole mahdollisuutta päästä käsiksi järjestelmään.

– Aikaisempien Viljakkalan koulun saamien uhkausten osalta se polku on käyty loppuun. Uusimpien viestien osalta selvittely on osittain kesken, mutta näyttää siltä, että sitä tietä me emme pääse lähettäjän jäljille, Kallioniemi sanoo.

Myös aiemmin tutkintaa johtanut Pasi Nieminen myönsi Ajankohtaisen Kakkosen haastattelussa, että lähettäjän jäljille ei välttämättä päästä koskaan.

– Se on täysin mahdollista, ja on mahdollista, että hän lähettää uusia uhkauksia.

Näin on käynytkin, viimeksi torstaiaamuna.

"Palvelut eivät kysy mihin salausta käytetään"

Pitäisikö tällaiset viestit vain jättää huomiotta ja olla kannustamatta julkisuutta haluavaa uhkailijaa.

Antti Kurittu

Yksityisyyden suojaaminen on muun muassa Edward Snowdenin tietovuotojen jälkeen vahvin trendi verkkomaailmassa. Suomen viranomaisilla on tietoturva-asiantuntija Antti Kuritun mukaan hyvin vähän sanottavaa tähän yleismaailmalliseen kehitykseen.

– Oikeus suojattuun, nimettömään viestintään on nyt se voimakkain arvo. Jokaisella on mahdollisuus peittää jälkensä verkossa, eivätkä ohjelmistot ja palvelut kysy, mihin salausta käytetään.

Esimerkkinä Kurittu mainitsee Tor-ohjelmiston, joka on suosituin tapa käyttää nettiä anonyyminä. Tor on kuin sipuli, eli alkuperäinen viesti suojataan lukuisten salattujen sovelluskerrosten avulla. Tor-verkko tekee toiminnan jäljittämisestä takaisin käyttäjään vaikeaa.

– Ihan tavallisetkin ihmiset haluavat pysyä anonyyminä ja ohjelmistoja on helppo käyttää.

"Ei kannusteta julkisuutta haluavaa uhkailijaa"

Viranomaisten ja puolustusvoimien mahdollisuuksia verkkotiedusteluun on pohdittu eduskuntaa myöten. Virkamiehenä Kurittu ei ota kantaa siihen, pitäisikö poliisille antaa enemmän resursseja ja valtaa valvoa viestintäverkkoja.

Oikeus suojattuun, nimettömään viestintään on nyt se voimakkain arvo.

Antti Kurittu

– Viranomaiset eivät voi teoriassakaan tarkistaa kaikkea viestintää, ei millään, hän muistuttaa.

Kurittu näkee Ylöjärven koulu-uhkausten taustalla huomionkipeyden.

– Pitäisikö tällaiset viestit vain jättää huomiotta ja olla kannustamatta julkisuutta haluavaa uhkailijaa, hän pohtii.