Suomalaisen työmatka pitenee metrin joka työpäivä – Kantahämäläiset suhaavat kauimmaksi

Suomalainen käyttää työmatkaansa keskimäärin kolme varttia päivässä. Keskimääräinen työmatka on pidentynyt vuodesta 1990 viidellä kilometrillä. Hämeenlinnan seudulta kuljetaan keskimäärin 18 kilometriä suuntaansa.

Kotimaa
Liikenneruuhka heijastuu auton taustapeilistä.
Yle

Hämeenlinnalainen Jouni Haukijärvi on matkustanut yli kahden vuoden ajan joka arkipäivä töihin Helsinkiin. Reilun sadan kilometrin matka taittuu nopeiten autolla ja matkoihin menee päivästä noin kaksi ja puoli tuntia.

– Junalla ja paikallisbussilla sama matka kestäisi neljä tuntia.

– Hyvä puoli pitkässä työmatkassa on se, että paluumatkalla ehtii tuulettaa pään työasioista. Mutta on se jatkuva ajaminen raskasta, varsinkin talvipimeällä, yhteyspäällikkönä vakuutusalalla työskentelevä Haukijärvi sanoo.

Kartta työmatkojen pituuksista eri alueilla 2012
Jyrki Lyytikkä / Yle

Hämeenlinnan seudulta kuljetaan pk-seudulle ja Tampereelle

Haukijärvi on tyypillinen 2010-luvun tietotyöläinen.

Pitkää työmatkaa tekevät etenkin asiantuntijatehtävissä olevat, sillä kehno taloustilanne pakottaa firmat tehostamaan toimintaansa, ja erityisosaamista vaativat tehtävät keskitetään kasvualueille.

Pisimpää työmatkaa kulkevat siksi kantahämäläiset, joilla on vielä siedettävä matka käydä päivittäin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.

– Töitä voidaan ottaa vastaan molemmista suunnista. Se kasvattaa pitkien työmatkojen osuuden Kanta-Hämeessä keskimääräistä suuremmaksi, sanoo ryhmäpäällikkö Ville Helminen Suomen Ympäristökeskuksesta.

Hämeenlinnan seudulla asuvien työmatka on keskimäärin yli 18 kilometriä. Koko Suomen keskiarvo on noin 14 kilometriä. Kuitenkin edelleen noin puolet työllisistä matkustaa töihin alle viiden kilometrin päähän.

Pitkän työmatkan taustalla myös halu asua väljemmin

Suomalaisen työmatka on pidentynyt 1990-luvun alusta keskimäärin viisi kilometriä. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tiedoista.

Työpaikkojen keskittämisen lisäksi syynä on kaupunkiseutujen laajeneminen ja työpaikkojen siirtyminen kehäalueille. Myös liikkuminen on nopeutunut esimerkiksi parempien junayhteyksien myötä.

Monen kohdalla työmatkan pituuden ratkaisee asumisen hinta: ruuhkaisissa kaupunkikeskuksissa ei aina ole varaa siihen neliömäärään, jonka kokee tarvitsevansa.

Kaupunkiseutujen välisen työssäkäynnin kasvu näkyy erityisesti siinä, että pääkaupunkiseudulle kuljetaan päivittäin jopa 100-200 kilometrin päästä, kuten Tampereelta.

Yhä useampi joutuu turvautumaan autoon

Mitä lisääntyneestä suhaamisesta sitten seuraa, muuta kuin menetettyä vapaa-aikaa?

– Mitä pidemmiksi ja monimutkasemmiksi työmatkat tulevat, sitä todennäköisemmin ne kuljetaan autolla. Liikenteen päästöt lisääntyvät ja ruuhkat kasvavat, Ville Helminen sanoo.

– Suomessa on noin 2,3 miljoonaa työllistä. Kun talous taas elpyy, liikennemäärät tulevat kasvamaan.

Liikennemäärien kasvu asettaa paineita yhdyskuntasuunnittelulle, älyliikenteen kehittelylle ja etätöiden lisäämiselle.

– Tieliikenteen sujuvuutta voidaan parantaa loputtomiin, mutta fiksumpaa olisi suunnitella kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne sellaiseksi, että töihin pääsisi helpommin ja nopeammin julkisilla kulkuneuvoilla. Tahtoa tähän on, mutta helppoa tämän toteutus ei ole.