Purkuputki on yksi vaihtoehto Talvivaaran pilaantuneiden järvien kunnostuksessa

Talvivaaran sulfaattipitoisten lähijärvien kunnostussuunnitelmassa on puoli tusinaa vaihtoehtoa. Talvivaara-kriitikot vastustavat erityisesti suunnitelmaa, jossa kunnostettavien järvien vedet johdettaisiin purkuputkeen, jonka kohtalo ratkeaa huhtikuussa.

luonto
Talvivaaran purkuputki tulee Nuasjärven rantaan.
Sanna Kähkönen / Yle

Huhtikuu ratkaisee Talvivaaran kaivoksen osalta monta asiaa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antaa päätöksensä Talvivaaran purkuputkihakemukseen. Tarkkaa ajankohtaa ei ole tiedossa, mutta ympäristöneuvos Sami Koivulan mukaan päätös ei tule ainakaan huhtikuun alussa.

Sotkamon Luonto on jättänyt Talvivaaran lähijärvien kunnostussuunnitelmista oman muistuksensa Kainuun ELY-keskukselle, joka taas päättää huhtikuussa sen, mitkä Talvivaaran lähijärven kunnostetaan ja miten.

Järvien kunnostussuunnitelmassa (siirryt toiseen palveluun) on kuusi erilaista vaihtoehtoa. Sotkamon Luonto vastustaa jyrkästi Talvivaaran vaihtoehtoa johtaa pilaantuneiden järvien raskaat alusvedet kalkkisaostuksen jälkeen purkuputken kautta Nuasjärveen.

Sotkamon Luonnon varapuheenjohtaja Antti Lankinen pelkää, että juuri se vaihtoehto on kaikkein realistisin. Kainuun ELY-keskuksen ympäristövastuuyksikön päällikkö Sari Myllyoja sanoo, että kunnostuspäätös ei tule olemaan sellainen, jossa ongelmaa siirretään paikasta toiseen.

– Me määräämme mitä on kunnostettava. Se voi vaatia sen, että aluehallintovirastolta pitää hakea muitakin lupia, sanoo Myllyoja.

Järvien tilanne on hyvin tiedossa mikä se on, siellä ei ole tapahtunut muutosta huonompaan.

Sari Myllyoja

Myllyoja pitää todennäköisenä sitä, että Kainuun ELY:n päätös lähijärvien kunnostamisesta edellyttää joka tapauksessa lupaprosessia.

– Ei siinä voi hätiköidä. Vesien tilaa on koko ajan seurattu. Järvien tilanne on hyvin tiedossa mikä se on, siellä ei ole tapahtunut muutosta huonompaan, kertoo Myllyoja.

Järvien kunnostamista on lähdetty pohtimaan sen takia, että veden syys- ja kevätkierrot eivät tapahdu normaalisti, koska sulfaatti on kerrostunut järvien pohjaan. Etukäteen Myllyoja ei ota kantaa siihen, mitkä järvet kunnostetaan. Periaatteessa kunnostuskeino voi olla jokin muukin kuin mitä Talvivaara on ehdottanut. Valvova viranomainen voi asettaa edellytyksiä myös sille, missä kunnossa järvien pitää olla kunnostuksen jälkeen.