Julkkis-pässi Herkuleen urotyöt jatkuvat – pässien pässin jälkeläisen tunnistaa otsatöyhdöstä ja vantteruudesta

Jos parin viikon päästä haluaa pääsiäisaterialle kotimaista, ja vieläpä eteläsavolaista, karitsanlihaa, niin ilman ei tarvitse jäädä. Ansio runsaasta tarjonnasta kuuluu osaltaan rantasalmelaiselle Herkules -pässille. Sehän oli Mikkelin Farmari -maatalousnäyttelyn tähti ja Etelä-Savon radion nimikkoeläin vuonna 2010. Herkules on yhä voimissaan.

Kotimaa
Putkisalon Herkules on vanttera ja ryhdikäs pässi, otsatöyhtö ja kaikki.
Putkisalon Herkules on vanttera ja ryhdikäs pässi, otsatöyhtö ja kaikki. Yle / Paavo Koponen

Vanhassa antiikin tarussa Herkules teki urotöitä. Antiikkisen sanonnan mukaan ”nomen est omen”, eli nimi on enne. Rantasalmen Putkisalon kartanossa annettiin keväällä 2010 Herkules nimeksi oivalle pikku pässille. Nimi olikin toden totta enteellinen. Pässistä tuli näyttelyeläin, mutta hyvin se on pärjännyt myös siitoseläimenä.

– Herkules on selvinnyt loistavasti. Sitä on pari kertaa käytetty tietyille uuhiryhmille, tarkoin valituille leideille, isäpässinä. Juuri pari päivää sitten Herkuleen tytär Inka-uuhi synnytti kolme karitsaa. Kaiken kaikkiaan Herkules on jättänyt meidän uuhiainekseen 10-15 prosenttia jälkeläisiä. Se on ihan komea luku yhdelle pässille, kertoo Putkisalon kartanon emäntä Susanna Nuutinen.

Jo karitsana vanttera ja rauhallinen Herkules valikoitui edustustehtäviin. Ura jatkui myöhemminkin.

– Toissa vuonna meiltä kysyttiin pässiä linnapäivään Olavinlinnaan. Sinne lähtivät Heikki ja Herkules ja ne olivat siellä kyllä kovin edukseen. Siitä oli kovasti hyötyä, että Herkules oli käynyt Farmari-näyttelyssä. Sillä kokemuksella se uskalsi kävellä siltaa pitkin linnaan ja isolle linnanpihalle asti. Se on nähnyt maailmaa paljon enemmän, kuin moni muu pässi, Susanna Nuutinen sanoo ylpeänä.

Herkuleen urotyöt jatkuvat

Herkules jatkaa siitoseläimenä vielä pari vuotta. Sitten eturiviin astuvat nuoremmat sankarit ja Herkuleen ikäpolvi jättäytyy taustalle.

– Kyllä Herkules edelleen erottuu meidän parikymmenpäisestä pässijoukosta erityisen komeana. Se on hyvässä kuosissa, selkälinja on suora ja jalat terveet. Hauskaa on sekin, miten se silloin Ylen nimikkopässinä kesyyntyi ja tulee nytkin aina tervehtimään. Poikia ja pojanpoikia odotellaan, Susanna Nuutinen myhäilee.

Herkuleen piirteet näkyvät selvästi sen jälkeläisissä, sama vanttera rakenne ja samanlainen otsatöyhtö.

Herkuleen elinaikana Putkisalon kartanon lammastalous on kasvanut. Tänä keväänä synnyttäviä uuhia on 155 ja karitsoja kertyy hyvinkin kolmisen sataa. Heinäkuussa ne ovat jo teuraskokoisia. Karitsanlihasta ei ole puutetta.

– Nyt jos koskaan suomalaista karitsanlihaa saa. Ihmiset sitä osaavat ostaa, mutta kaupat eivät oikein osta sisään. Leikattua karitsan lihaa on varastoissa pakastettuna reilusti, niin että sitä kannattaa kyllä kysyä, neuvoo Susanna Nuutinen.

Ja jos kerran nimi on enne, niin toivoa sopii, että sen huomaa Herkuleen jälkeläisistä myös ruokapöydässä. Tuttujen keskenhän tämän isäpässin kutsumanimi on ”Herkku”.