1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuvataide

"Suomalaisista suomalaisin" taiteilija 150-vuotisjuhlanäyttelyssä Kuopion taidemuseossa

Pekka Halonen oli ensimmäisiä suomenkielisiä, talonpoikaistaustaisia ammattitaiteilijoita. Hänen syntymästään tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta.

kuvataide
Pekka Halosen taidetta
Pertti Huotari / Yle

Suomen taiteen kultakauden mestareihin kuuluvan Pekka Halosen töistä on avattu mittava näyttely Kuopion taidemuseossa.

Halonen syntyi 150 vuotta sitten Lapinlahdella sukuun, jossa ilmeni monipuolista taiteellista lahjakkuutta. Pekka oli suvun ensimmäinen ammattitaiteilija, joka ohjasi taideopintojen pariin myös sisaruksiaan ja serkkujaan.

Halonen luetaan kuuluvaksi Suomen taiteen kultakauden suuriin mestareihin Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Juho Rissasen ja Akseli Gallen-Kallelan tavoin.

Kun hän aloitti taideopinnot, Helsingissä taideyhdistyksessä opiskeli lähinnä ruotsinkielisiä ja säätyläisperheistä tulleita neiti-ihmisiä.

Minna Kettunen

Pekka Halonen keskittyi varhaistuotannossaan talonpoikaisiin aiheisiin, kuten niittomiehiin ja tukinuittajiin, mutta:

– Kyllä hänet tunnetaan lyyristen suomalaisten luontonäkymien, erityisesti talvimaisemien kuvaajana, paaluttaa Kuopion taidemuseon intendentti Marianna Huttunen.

On myös sanottu, että Pekka Halonen on suomalaisista suomalaisin taitelija.

– Samaa on sanottu Juho Rissasesta nimenomaan työn kuvaajana, mutta miksei myös Halosen osalta suomalaisen maiseman kuvaajana. Voin allekirjoittaa tämän.

"Soitteli boksissaan kannelta"

Suomen taiteen kultakauden yksi piirre oli se, että Helsingin taideyhdistyksen opintojen jälkeen hakeuduttiin jatko-opintoihin Eurooppaan ja ennen muuta Pariisiin. Myös Pekka Halonen opiskeli Pariisissa, muun muassa Paul Gauguinin yksityisoppilaana.

– Tiedetään, että hän kovasti ikävöi kotimaahansa ja soitteli boksissaan kannelta, nauraa Marianna Huttunen.

Kuopion taidemuseon näyttely on koottu Kuopion taidemuseon, Lapinlahden taidemuseon ja Rautalammin museon kokoelmista sekä yksityisistä kodeista.

Halosten taiteilijasukua tutkineella Minna Kettusella on Pekka Halosesta selvä näkemys.

– Hän oli ladun avaaja umpihankeen paitsi sukulaisilleen myös monelle suomalaisesta kansasta nousseelle ihmiselle. Kun hän aloitti taideopinnot, Helsingissä taideyhdistyksessä opiskeli lähinnä ruotsinkielisiä ja säätyläisperheistä tulleita neiti-ihmisiä.

Lue seuraavaksi