1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Ilman naisia Kaukopään sellutehdas olisi jäänyt rakentamatta

Kun Ruokolahdelle eli nykyisen Imatran alueelle alettiin 80 vuotta sitten rakentaa sulfaattiselluloosatehdasta, oli lähialueen naisilla tärkeä tehtävä. Nykyisin tehdasalueella on maailman suurin nestepakkauskartongin valmistaja.

Kotimaan uutiset

Imatralla Saimaan rannalla sijaitsevat nykyään Stora Enson Imatran tehtaat, joissa on 4 kartonginvalmistuskonetta, 2 paperikonetta, 3 päällystyskonetta ja 2 sellutehdasta.

Reilut 80 vuotta sitten alueella oli pelkkää metsää. 1930-luvulla sulfaattiselluloosan kysyntä kasvoi voimakkaasti, minkä takia Enso-Gutzeit-osakeyhtiö päätti alkaa rakentaa selluloosatehdasta Ruokolahdelle, nykyisen Imatran alueelle. Yhtiöllä oli silloin jo isot tehtaat Ensossa. Enson tehtaat jäivät sodan alueluovutusten myötä Neuvostoliitolle.

Jorma Ignatius on innokas imatralainen paikallishistorioitsija, joka teki pitkän päivätyön tehtaan markkinointiosastolla. Hän kertoo, että Kaukopää valikoitui sijoituspaikaksi myös hyvän sijaintinsa takia.

– Täällä on paljon metsiä ja vettä sellun valmistukseen, kertoo Ignatius.

Tehdas valmistui nopeasti

Diplomi-insinööri Eero Kalaja teki ensimmäisen suunnitelman Kaukopään sulfaattiselluloosatehtaasta helmikuussa 1934. Rakennustyöt alkoivat jo saman vuoden elokuussa.

– Nykyään voi vain hämmästellä, miten lapiovoimilla ja hevoskuormilla on tällainen tehdas voitu rakentaa, sanoo Ignatius.

Sellutehtaan isot keittokattilat saapuivat uittamalla Helsingistä Saimaan kanavaa pitkin.

– Kuvaavaa on, että sellun keittokattilat olivat vielä heinäkuussa 1935 tehdasrakennuksen ulkopuolella, ja syyskuussa niillä jo valmistettiin sellua, kertoo puolestaan Sakari Tossavainen.

Tossavainen oli tehtaalla ensin paperimiehinä, mutta siirtyi 1960-luvun lopulla tehtaan tietokoneosastolle.

Ympäristölupa irtosi helposti

Kaukopään sulfaattiselluloosatehtaalle saatiin ympäristölupa Ruokolahden terveyslautakunnalta viikossa. Lupa oli yhden paperiarkin kokoinen.

– Tehtaan piirustukset olivat, ei ihan tupakka-askin kanteen piirretyn näköisiä, mutta samaa tasoa.

Tehtaan rakentamisessa oli mukana tuhansia ihmisiä. Erityinen merkitys oli naisilla, joita ilman tehdas olisi melkein jäänyt rakentamatta.

– Naiset tekivät kaikkein raskaimman työn. Heidän tehtävänään oli kantaa rakennuspaikalle kaikki tiilet ja sementti.

Harjannostajaiset tehtaalla olivat 2.7.1935. Kuvat kertovat, miten naiset kantoivat 15 litran vetoisia kahvipannuja juhlavieraille

Valtava piippu loi aikanaan legendan

Kaukopään sulfaattiselluloosatehdas sai valtavan 126,3 metriä korkea piipun. Alaosastaan se oli leveydeltään noin 12 metriä ja huipussa noin 6 metriä.

– Tiilet valmistettiin Juurikorven tilitehtaalla. Tiiliä kului piippuun kaikkiaan 700 000 kappaletta.

Tiensä päähän piippu tuli helmikuussa 2002, jolloin se purettiin.

Kun Adolf Hitler vieraili marsalkka Mannerheimin syntymäpäivillä 4.6.1942, huhuttiin Hitlerin lentokoneen olleen lähellä törmätä Kaukopään tehtaan piippuun. Tämä tarina on myöhemmin todistettu vääräksi.

Kaukopään sulfaattiselluloosatehdas käynnistyi 13.9.1935. Keväällä 1936 tehdas pääsi jo suunniteltuun 75 000 tonnin vuosituotantoon.

Nykyisin Stora Enson Imatran tehtaiden tehdasalueella Imatralla valmistuu sellua, paperia ja kartonkia. Niiden valmistus työllistää noin 1 000 henkilöä. Tehtaalla valmistuu muun muassa nestepakkauskartonkia, jota olemme tottuneet näkemään maito- ja mehupurkeissa.

Lähteenä on Jorma Ignatiuksen ja sakari Tossavaisen haastattelun lisäksi myös Imatran kirja (Imatran kirja 1997)

Lue seuraavaksi