1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Nirhitty norsunluu ja rasvaiset työkalut kertovat varhaisen kivikauden aterioista

Israelista löytynyt kylkiluu kertoo norsunliha-ateriasta, joka syötiin miltei puoli miljoonaa vuotta sitten. Koskaan ennen näin vanhasta teurastuksesta ei ole jäänyt suorastaan rasvajälkiä.

Ulkomaat
Kylkiuu ja sen löytöpaikkaa osoittava merkki maassa
Kylkiluussa on merkkejä siitä, että kivikauden asukkaat teurastivat norsun. American Friends of Tel Aviv University

Israelista löydetyistä kivityökaluista on jatkotutkimuksissa paljastunut jäämiä eläinten rasvasta lähes puolen miljoonan vuoden takaa. Yhtä vanhaa näyttöä ihmisen kyvystä teurastaa eläimiä ei ennestään tunneta.

Riistan teurastamisessa käytettyjen, piikivestä tehtyjen kaapimien ja muiden työkalujen läheltä löytynyt norsun nirhitty kylkiluu puolestaan vahvistaa, että jo tuolloin vanhimmalla paleoliittisella kivikaudella syötiin suurriistaa, sanovat Tel Avivin yliopiston arkeologit, jotka olivat mukana israelilais-italialaisessa tutkimuksessa.

Israelista on löydetty tonneittain satojen tuhansien vuosien takaisia norsunluita.

Etelä-Israelista Revadimista tehtyjen löytöjen perusteella ei kuitenkaan voida tietää, metsästivätkö asukkaat norsun vai kuoliko se omia aikojaan.

Mielikuva luolissa elelleestä kivikautisesta väestä ei Revadimissa pidä paikkaansa. Siellä asuttiin taivasalla. Nykypäivän tietoon paikka tuli, kun sinne aiottiin rakentaa huoltoasema, ja arkeologit tulivat lain mukaisesti selvittämään, oliko alle jäämässä mitään tärkeää.

Käymäseltään Revadimissa ei kivikaudella oltu, vaan merkkien perusteella sinne palattiin tuon tuosta tuhansien vuosien ajan. Sinne vetivät joki ja sen houkuttelemat eläimet – muun muassa norsut – sekä piikivi, joka oli läpi ihmiskunnan esihistorian haluttua materiaalia työkaluihin.

Asukkaat olivat todennäköisesti Homo erectus -pystyihmisiä, arvioi professori Ran Barkai israelilaiselle Haaretz-lehdelle.

Infrapuna paljasti rasvan

Revadimin löydöt ovat peräisin ajalta, jolloin tyypillisiä työkaluja olivat soikion ja päärynän muotoiset käsikirveet sekä piikaapimet, joiden muotoiltu pää mahdollistaa muunkin kuin pelkän leikkaamisen.

Niitä on yleensä uskottu käytetyn vuotien ja puun työstämiseen, mutta myös teurastajat näyttävät hyödyntäneen niitä. Nyt infrapunatutkimuksessa löydetyt rasvajäämät ovat siitä ensimmäinen konkreettinen näyttö.

Norsut ja mammutit ovat paleoliittisen ajan ihmisille suurinta mahdollista syötävää, ja luulöytöjä on tehty paljon. Tutkijoiden käsiin on kuitenkin päätynyt varsin vähän luita, joissa olisi leikkausjälkiä, sillä niitä vältettiin.

– Jälkiä jäi teurastajan lipsahduksista. Piityökalu vaurioitui, jos se osui luuhun, mikä oli huono juttu, selittää Barkai.

Muhkeaa eläintä ei myöskään välttämättä tarvinnut kaapia luuhun saakka, joten jälkiäkään ei jäänyt. Luita Revadimista kyllä löytyi kasapäin, kaikkiaan tuhansia, ja norsun luita on eniten.

Etenkin näytetään syödyn Paleoloxodan antiques -lajin norsuja, joilla oli suorat syöksyhampaat. Laji kuoli sukupuuttoon tutkijoiden arvion mukaan 400 000 vuotta sitten. Sitä vanhemmilta ajoilta Israelista on löydetty tonneittain lajin luita, mutta sen jälkeen ei enää yhtään.

Koko tutkimus Revadimin löydöistä on vapaasti luettavissa PLoSOne (siirryt toiseen palveluun)-tiedelehdestä, ja Haaretzin (siirryt toiseen palveluun) lisäksi siitä kertoo omalla sivullaan American Friends of Tel Aviv University (siirryt toiseen palveluun) -järjestö.

Lue seuraavaksi