Haaskasta harmia Tuupovaarassa: "Luonnon tasapaino järkkyy"

Luontokuvaukseen tarkoitettu haaska aiheuttaa närää Joensuun Tuupovaarassa. Paikalliset harmittelevat, että haaska horjuttaa luonnon tasapainoa. Haaska on käsketty lopettaa, mutta tiettävästi uutta paikkaa on jo etsitty.

Kotimaa
Eläinten osia kuvauskoppien lähellä.
Taisto Hiltunen

Tuupovaaran Kyhönsuon vieressä on muutaman vuoden ajan pidetty haaskaa. Kypäräpuron varressa on kaksi kuvauskoppia, joista on kuvattu ainakin ahmoja ja susia. Niitä on houkuteltu paikalle tuomalla haaskaksi ainakin hevosen päitä ja jalkoja sekä kokonainen sianruho. Paikallisia näky ei ilahduta.

– Yhdessäkin kohdassa oli yhdeksän hevosen jalkaa, pääkalloja oli joka paikassa, sitten oli iso sika. Sitten oli leikattua teurasjätettä, joka oli sahalla leikattu ja niitähän oli täällä ympäristössä jopa puolen kilometrin päässä. Tämä on todella huonosti hoidettu teurasjätteen kaatopaikka, tuupovaaralainen Taisto Hiltunen sadattelee.

Suurin osa hangen päällä olleista eläimen osista oli siivottu pois, kun Hiltunen ärähti haaskan pitäjälle. Nyt Hiltunen odottaa kulmat kurtussa, mitä puolimetrisen hangen alta paljastuu, kun lumet sulavat.

Ruma näky ei kuitenkaan ole ahkeran luonnossa liikkujan suurin harmiaihe. Hiltunen on käärmeissään siitä, että hänen mukaansa haaskan pito on järkyttänyt luonnon tasapainoa. Hiltusen mukaan alueelle on tullut petokeskittymä. Lisäksi haaska houkuttelee paikalle korppeja, joita on lentänyt paikalla Hiltusen mukaan yli satapäisenä parvena. Hiltunen kertoo, että korpit tuhoavat alueen muut lintukannat.

Minä olin järkyttynyt kun tähän ensi kerran tulin.

Taisto Hiltunen

– Aika herkkä luontoalue on tämä, esimerkiksi kanalintukannat ovat kahtena vuotena menneet aivan nollaan. On ollut myös rauhoitettua metsähanhea muutaman sadan metrin päässä Kyhönsuolla, joka on alueella ainut metsähanhen pesimäalue. Nyt kahteen vuoteen ei ole siellä metsähanhia näkynyt. Petoeläimet on niinkuin tämän luonnon muun eläimistön minun mielestäni syrjäyttänyt. Täällä on luonnon tasapaino järkkynyt, Hiltunen tiuskaisee.

Hiltusen mukaan luontoon kuuluvat niin pedot kuin linnutkin, mutta ihmisen ei pitäisi häiritä niiden luontaista tasapainoa.

– Kyllä minä olin järkyttynyt kun tähän ensi kerran tulin ja pieni raivo oli kyllä. Ja tässä oli muita kavereita mukana kanssa. Silloin puhuttiin että tämä ei voi jäädä tähän... Miksi tämmösiä ylipäänsä sallitaan? Tänä päivänä ahmoja ja muita on niin paljon meillä eläintarhoissa. Tällaisia syöttöpaikkoja ei tarvita. Nämä pitäisi ehdottomasti kieltää, nämä vaan vääristävät tämän luonnon monimuotoisuuden, Hiltunen täräyttää.

Tavoitimme haaskaa pitävän joensuulaisen valokuvaajan, mutta hän ei halua kommentoida asiaa.

Kuvaushaaska on yksi Suomen yli 300:sta luvallisesta haaskasta

Haaskanpito on ilmoituksenvaraista toimintaa. Kyseisellä valokuvaushaaskalla on Joensuun kaupungin lupa, joka on myönnetty ensimmäisen kerran loppuvuodesta 2011.

Tarkastuskäyntejä teemme vain silloin, kun haaskasta tulee valitus.

Elina Felin

– Kun tulee ilmoitus, niin katsomme haaskanpidon edellytyksen paperilla. Kirjaamme rekisteriin keskeiset tiedot, kuten mitä haaskaksi viedään. Katsomme myös, että käyttömäärät ovat kohtuullisia. Tarkistamme myös, että haaska ei tule pohjavesialueelle, kertoo Joensuun ympäristöterveydenhuollon johtaja Elina Felin.

Haaskojen ilmoitusvelvollisuudella halutaan pitää huolta siitä, että haaskat eivät aiheuttaisi tauteja eläimille tai ihmisille. Myös esimerkiksi lääkejäämien pääseminen luontoon halutaan estää. Tarkastuksia haaskoille ei tehdä.

– Tarkastuskäyntejä teemme vain silloin, kun haaskasta tulee valitus. Meillä ei ole resursseja tarkastaa niitä muulloin, Felin kertoo.

Haaskarekisterissä on Suomessa yhteensä 349 haaskaa. Niistä suuri osa on rajan tuntumassa Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

– Haaskoja pidetään kolmeen tarkoitukseen. Niitä on pienpetopyyntiin, luonnon kuvaamiseen ja katseluun sekä karhujen kuvaamiseen sekä katseluun, ylitarkastaja Taina Heimonen-Kauppi Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kertoo.

Haaskanpito nykypaikalla loppuu – jatkuu muualla?

Maat omistava Aku Turunen oli antanut suostumuksensa kuvaushaaskan pitoon Kyhönsuon lähellä. Espoossa asuva Turunen ei ollut käynyt paikan päällä katsomassa haaskaa. Kun Turunen kuuli haaskanpidon vaikutuksista, hän päätti sanoa irti suostumuksensa haaskanpitoon Kyhönsuolla.

– Haaskanpito maillani loppuu kuun vaihteessa. Minulle oli yllätys, miten paljon haaska houkutteli petoja ja korppilaumoja, maat omistava Aku Turunen kertoo.

Paikalliset ovat nyt varpaillaan mahdollisen uuden haaskan perustamisesta. Yle Pohjois-Karjalan saamien tietojen mukaan valokuvaaja on jo etsinyt uutta paikkaa kuvaushaaskalle.