Häpeä voi lamaannuttaa muistisairaan

Tuhannet työikäiset sairastuvat vuosittain erilaisiin muistisairauksiin. Kun diagnoosi tulee, voi siitä aiheutunut shokki heikentää sairastuneen toimintakykyä, vaikka sairaus ei elämää vielä paljon vaikeuttaisikaan.

terveys
Mies hieroo päätään
Arja Lento / Yle

Viisikymppinen Alice on kielitieteen tohtori, joka huomaa pikku hiljaa unohtelevansa asioita kotona ja töissä. Sanat eivät palaudu mieleen. Lääkäriin uskaltautumisen tuloksena on diagnoosi: alkava Alzheimerin tauti.

Tarina on Suomessa perjantaina ensi-iltaan tulleen Edelleen Alice -elokuvasta, mutta voisi olla yhtä hyvin kertomus myös suomalaisesta työikäisen ihmisen elämästä. Vuosittain muistisairauksiin sairastuu maassamme jopa 10 000 työikäistä.

– Suurin osa sairastuneista keikkuu eläkeiän kynnyksellä, mutta mukana on myös alle 40-vuotiaita, kertoo Ulla Kaikkonen Oulun seudun muistiyhdistyksestä.

Kaikkosen kollegan Aila Rahtun mukaan sairastuneita ei välttämättä ole enempää kuin aikaisemmin, ensioireet vain huomataan herkemmin hektisessä elämässä.

Vaikka sairaus on iästä riippumatta sama, on sairastumisiällä merkitystä.

– Elämäntilanne on eri. Työikäisenä elämä on yleensä aktiivisempaa ja kotona voi olla nuoria lapsia, Kaikkonen toteaa.

Lamauttava diagnoosi

Kaikkosen ja Rahtun mukaan vaarallisinta sairastuneelle on muistisairausdiagnoosin aiheuttamasta järkytyksestä aiheutuva lamaantuminen. Tällöin ihminen sulkeutuu kuoreensa ja alkaa vältellä sosiaalisia tilanteita mokaamisen pelossa.

– Sairastuminen on kova shokki. Vaikka sairaus ei sinänsä estäisi toimintaa, niin tieto sairastumisesta voi lamaannuttaa, Kaikkonen kertoo.

Nykyään ilmapiiri sairauksien suhteen on avoin, ja niiden aiheuttama häpeä ei ole yhtä voimakasta kuin ennen.

– Kyseessä on etenevä neurologinen sairaus, mutta on tärkeää muistaa että ihminen on paljon enemmän kuin sairautensa, Rahtu toteaa.

– Haluamme muistuttaa, että neurologinen sairaus ei vie älykkyyttä vaikka heikentää muistia, Kaikkonen lisää.