Myös Ruotsi aloittaa aluehallinnon uudistuksen

Ruotsin hallitus on aloittamassa samankaltaista uudistusta, jossa Suomen hallitus epäonnistui pahoin. Ruotsissa pyritään muuttamaan 1600-luvulta periytyvää läänijakoa.

Ulkomaat
Ruotsin hallitus vastavalittuna 3. lokakuuta 2014
Ruotsin hallitus vastavalittuna 3. lokakuuta 2014.Claudio Bresciani / EPA

Ruotsin punavihreä hallitus on aloittamassa merkittävää aluehallinnon uudistusta. Asiasta kertoo hallintoministeri Ardalan Shekarabi sanomalehti Dagens Nyheteriin (siirryt toiseen palveluun) kirjoittamassaaan artikkelissa.

Ruotsissa on tätä nykyä 21 lääniä. Läänijako perustuu suurimmalta osaltaan valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan 1600-luvun alkupuolella tekemiin ratkaisuihin.

Ministeri Shekarabin mukaan Ruotsissa on todettu, ettei tämä jako enää vastaa kansalaisten tarpeita tai luo edellytyksiä maan kehittämiseen nykyajan vaatimuksia vastaavaksi.

Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa on vahva väliportaan hallinto. Poliittisia päätöksiä lääneissä tekevät vaaleilla valittavat maapäivät. Linkkinä valtion suuntaan puolestaan toimii lääninhallitus.

Kartta Ruotsin lääneistä.
Ruotsissa on 21 lääniä.Ilkka Kemppinen / Yle

Näillä elimillä on tietty työnjako, jota uudistuksella ei Shekarabin mukaan ole tarkoitus muuttaa, yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Alueiden kehittämistyö on nykyään hajautunut niin maapäivien, lääninhallituksen kuin kuntienkin tehtäviin. Shekarabin mukaan uudistuksella pyritään keskittämään se maapäiville.

Shekarabi ei ota kantaa, kuinka monta lääniä Ruotsiin jäisi. Läänien yhdistyminen voisi tapahtua hänen mielestään vaiheittain. Joitakin suurläänejä voitaisiin ottaa käyttöön jo seuraavien vaalien yhteydessä vuonna 2018.

Lääniuudistus ei ole Ruotsissa uusi asia. Läänien tulevaa määrää käsitteli jo vuonna 2007 työnsä päättänyt ns. Vastuukomita. Se ehdotti, että Ruotsiin jäisi 6 - 10 suuraluetta.

Shekarabin mukaan lääniuudistus olisi tärkeä ennen kaikkea julkisen liikenteen, sairaanhoidon ja tutkimustoiminnan tarpeiden kannalta. Hallitus aikoo lähiaikoina nimetä selvityshenkilöitä neuvottelemaan eri tahojen kanssa tavoitteen toteuttamisesta.

Hallitus toivoo, että uudistukselle saataisiin laaja poliittinen yksimielisyys. Suomessa työnsä päättävä hallitus ei onnistunut, vaikka se nimesi kuntauudistuksen yhdeksi vaalikauden kärkihankkeistaan.