Kokouskammo pelasti Charlie Hebdo -piirtäjän

Pilapiirtäjä Willem istui junassa matkalla kotoaan Bretagnesta kohti Pariisia, kun terroristit iskivät hänen työpaikalleen. "En koskaan käy toimituskokouksissa, koska en pidä niistä. Se kai pelasti henkeni", Willem kertoi ranskalaislehti Liberationille pian tammikuisen verityön jälkeen.

Ulkomaat
Willem signeeraamassa teoksiaan Angoulemen sarjakuvafestivaaleilla 31. tammikuuta.
Willem signeeraamassa teoksiaan Angoulemen sarjakuvafestivaaleilla 31. tammikuuta.Pierre Duffou / AFP / Lehtikuva

Hollantilaissyntyinen pilapiirtäjä Bernard Willem Holtrop (s. 1941) muutti Pariisiin Euroopan hulluna vuonna 1968. Ajoitus osui kohdalleen, sillä Pariisi oli tuolloin tapahtumien keskipiste. Pariisin kevään -68 opiskelijamielenosoitukset toimivat myös ideologisena pohjana useille satiirijulkaisuille, muun muassa Charlie Hebdo -lehdelle.

Willem onkin siitä lähtien pysynyt Ranskassa ja työskennellyt Charlie Hebdolle sekä useille muille vasemmistolaislehdille, muun muassa Liberationille.

Lehden tekoa on jatkettava.

Pilapiirtäjä Willem

– Piirrän Charlien Hebdoon lähes viikottain. Ja jos joskus poistun hetkeksi, teen valmiiksi piirroksia niin, ettei kukaan edes huomaa poissaoloani, Willem sanoi Guardian-lehden haastattelussa.

Ranskassa pilakuvilla, sarjakuvilla ja karikatyyreillä on pitkä perinne alkaen 1700-luvulta ja kuningasperheen arvostelusta. Sarjakuvilla on Ranskassa myös vaikutusvaltaa; niitä luetaan ehkä enemmän kuin missään muualla, eikä kaikkia suinkaan ole suunnattu lapsille.

Vasemmistolaisen Charlie Hebdon linja on pilkata kaikenlaista ääriajattelua, muun muassa uskonnollista fundamentalismia. Viime tammikuinen terrori-isku ei ollut ensimmäinen Charlie Hebdon historiassa. Lehden toimitukseen tehtiin polttopulloisku marraskuussa 2011. Tuolloin se oli julkaissut erikoisnumeron nimeltään Charia Hebdo. Numeron ideana oli, että sen olisi toimittanut profeetta Muhammed.

Mitä on olla Charlie?

Tammikuun 7. toimitukseen iskettiin jälleen, tällä kertaa tuhoisin seurauksin. Kaikkiaan 17 ihmistä sai surmansa lehden toimitukseen tehdyssä iskussa ja sitä seuranneissa välikohtauksissa. Maailma osoitti terrori-iskun jälkeen tyrmistystään julistamalla olevansa Charlie,_ Je suis Charlie_. Willem itse määritteli Guardian-lehdelle, mitä on olla Charlie:

– Se tarkoittaa olla hauska. Ja tarpeeksi sivistynyt, jotta ymmärtää huumorin kielen. Huumori on ainoa asia, jota valtaapitävät ja kiihkoilijat kavahtavat. Koska he eivät koskaan voi ymmärtää huumorin kieltä.

Willem on suhtautunut kriittisen ironisesti myös Charlie Hebdon saamaan myötätuntoon.

– Olemme saaneet paljon uusia ystäviä, kuten paavin, kuningatar Elisabetin ja Putinin. Sallikaa minun nauraa. Tuskin he ovat edes nähneet Charlie Hebdoa. Muutama vuosi sitten ihmiset Pakistanissa osoittivat mieltään Hebdoa vastaan. Hekään eivät tienneet, mikä Hebdo on. Nyt tilanne on vain kääntynyt toisin päin, Willem sanoi hollantilaiselle Volkskrant-lehdelle.

"Lehden tekoa jatkettava"

Myönteisenä puolena ihmisten reaktiossa Willem pitää sitä, että mieltä osoitetaan sananvapauden puolesta. Sananvapaudesta ja satiirista hän on saapunut nyt myös Helsinkiin keskustelemaan. Helsingin yliopistossa järjestettävä tilaisuus on otsikoitu "Satirical expression and freedom of speech". Keskustelun lähtökohtana on Charlie Hebdon tapaus.

Willem jatkaa satiiristen pilapiirrosten tekemistä. Hän osallistui myös iskun jälkeen julkaistun Charlie Hebdo -lehden tekoon.

– Lehden tekoa on jatkettava. Muussa tapauksessa he (islamistit) ovat voittaneet, Willem sanoi Volkskrant-lehdelle.