1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)

SDP ollut Lapissa yhden kansanedustajan puolue

Toisen maailmansodan jälkeisissä eduskuntavaaleissa sosialidemokraattinen puolue on saanut Lapissa läpi yhden ehdokkaan. Vuoden 1962 vaalit olivat poikkeukselliset, tuolloin SDP jäi ilman lappilaista kansanedustajaa.

Kuva: Yle

Vuonna 1962 eduskuntavaalit järjestettiin jo helmikuussa heinäkuun sijasta. Eduskunnan hajottamisen jälkeisten vaalien tulos oli Lapin sosialidemokrateille raskas pettymys. Ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen puolue jäi ilman lappilaista kansanedustajaa.

Kisa viimeisestä Lapin paikasta oli tiukka. Rannalle jäänyt SDP sai ääniä 7854, Suomen kansanpuolue 7886. Rovaniemen säästöpankin toimitusjohtaja, kansanpuolueen Tuure Salo nousi noiden 32 äänen erolla eduskuntaan.

Valtakunnallisesti SDP oli vuoden 1962 vaalien suurin häviäjä. Puolue menetti vaaleissa 3,6 prosenttia kannatuksesta ja 10 paikkaa.

Vuoteen 1962 päättyi myös Vilho Väyrysen 14 vuotta kestänyt kansanedustajaura. Vaaleja edeltävänä vuonna Väyrynen oli saanut valtakunnan oikeudessa sakkotuomion virkavirheestä niin sanotussa Kätilöopiston jutussa. Oikeudessa oli myös muita ministereitä ja virkamiehiä.

SDP:n korpitaival Lapissa jäi lyhyeksi. Vuoden 1966 vaaleissa Lapista valittiin kymmenen kansanedustajaa ja vaaleissa eduskuntaan tuli vasemmistoenemmistö. Vasemmiston nosteen mukana Arkadian mäelle Lapista SDP:n listalta nousi Kemin verotoimiston tarkastaja Urho Knuuti. Hän uusi paikkansa vuoden 1970 vaaleissa, vaikka edustajien määrä putosi takaisin yhdeksään.

49 vuoden aikana neljä edustajaa

Eduskunnan hajottamisen jälkeen vuonna 1972 pidetyissä vaaleissa Aimo Ajo aloitti pitkään kestäneen parlamentaarikon uransa. Rovaniemeläinen pastori-metsänhoitaja Ajo toimi kansanedustajana aina vuoteen 1991. Vuodesta 1979 alkaen Lapista valittiin kahdeksan edustajaa.

Lapin demarikansanedustajat ovat tehneet pitkiä kansanedustajauria. Ajoa seurannut kemiläinen sairaanhoidon opettaja Maija Rask istui eduskunnassa neljä kautta aina vuoteen 2007. Rask toimi Lipposen toisen hallituksen opetusministerinä vuodet 1999-2003.

Vuonna 2003 lappilaisten kansanedustajien määrä putosi nykyiseen seitsemään. Yhtä vähän edustajia Lapista valittiin vuoden 1939 vaaleissa. Vuosina 1945-1951 Lapin edustajamäärä oli kahdeksan.

Raskin jälkeen SDP:n kansanedustajaksi nousi rovaniemeläinen Johanna Ojala-Niemelä, joka valittiin uudelleen viime vaaleissa.

1920-luku paitsiossa

SDP:n kannatus Lapin vaalipiiirissä on ollut selvästi heikompaa kuin valtakunnallisesti. Ainoastaan kerran, vuoden 1939 vaaleissa SDP:llä on ollut Lapin (läänin) vaalipiiristä kaksi kansanedustajaa. Huomion arvoista on, että vuonna 1939 äärivasemmistolla ei Suomessa ollut lupaa toimia.

Kommunistit ja muu äärivasemmisto oli 1930-luvun Suomessa painunut maan alle. Ennen kommunistien toiminnan kieltämistä oli Oulun pohjoisesta vaalipiiristä eduskunnassa äärivasemmistolaista kansan edustajaa.

Vasemmistolaiset äänet kanavoituivat vuoden 1930 vaaleista lähtien SDP:lle. Puolue oli ollut Oulun pohjoisesta vaalipiirissä ilman kansanedustajaa vuodesta 1922.

Haukiputaalainen Hjalmar Lindqvist oli eduskunnassa vuodet 1930-1933 ja uudelleen 1937-1945 varsinaisen edustajan, kemiläisen piirisihteeri Viljo Kilpeläinen (1936-1937) menehdyttyä kesken vaalikauden.

Vuoden 1933 vaaleissa Lindqvist putosi, kun kansanedustajaksi valittiin kemiläinen ompelija Hilda Herrala. Herrala valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan  jo vuoden 1908 vaaleissa.

Edustajat etelästä

Ennen vuotta 1922 vaaleihin ei osallistunut muita vasemmistolaisia puolueita kuin SDP. Itsenäistymistä edeltäneenä aikana (1907-1917) pohjoisesta sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä toimivat Atte Mantere, Hilda Herrala, Frans Lehtonen ja Adam Laakkonen. Laakkonen siirtyi kansalaissodan jälkeen Pohjois-Ruotsiin, jossa hän muun muassa toimi kommunistien etappitien hoitajana Övertorneålla.

Vuonna 1919 Oulun pohjoista vaalipiiriä SDP:n eduskuntaryhmässä edustivat tuolloinen Helsingin työväen säästöpankin toimitusjohtaja J.J. Laherma ja aiemmin Torniossa tuomarina toiminut Antero Arho.

Lapin läänin perustamiseen vuoteen 1938 asti maakunta kuului Oulun pohjoiseen vaalipiiriin. Lapin läänin kuntien lisäksi vaalipiiriin kuuluivat Haukipudas, Ii, Kiiminki, Kuivaniemi, Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Vuoteen 1938 asti Lapin historiallinen maakunta ja Petsamo muodostivat vaalipiirin, josta valittiin yksi edustaja.

Pohjoisimmista edustajista SDP:n eduskuntaryhmään kuului vuosina 1917-1918 kansandustajana toiminut kittiläläinen Ville Kiviniemi. Hän siirtyi kansalaissodan jälkeen Venäjälle, mutta palasi Suomeen ja oli poliittisista syistä vankilassa vuodet 1918-1922.