Suomalaisyritys perustaa sähkölaitoksen Keniaan – "Suomalaisille outoja käytäntöjä"

Lahtelalainen puhtaan teknologian yritys Nocart on saamassa merkittävän jalansijan Keniassa, Itä-Afrikassa. Se on viimeistelemässä kauppaa, jossa Nocart omistaa voimalan, joka myy sähköä valtion omistamalle sähköyhtiölle Nakurussa. Nakuru on samannimisen maakunnan pääkaupunki ja sijaitsee noin 200 kilomertin päässä Nairobista luoteeseen. 

talous
Kenian maaseutua Viktoriajärven lähellä.
Kenian maaseutua Viktoriajärven lähellä.Nocart

Teknologia yritys Nocartin toimitusjohtaja Vesa Korhonen kertoo, että yrityksellä on meneillään Keniassa kaksi hanketta.

– Meillä on kaksi hanketta. Hieman pienempi aurinkosähköjärjestelmä tulee sähköistämään yhden saaren Keniassa. Nakurussa puolestaan Nocart omistaa laitoksen ja myy sähkön valtiolliselle sähköyhtiölle.

Nocart toimittaa parin vuoden aikana erilaisia teknologioita, jotka käyttävät jätteitä ja muita biomassoja tuottamaan sähköä puhtaan teknologian laitoksissa. Mittakaavasta kertoo se, että lopullinen tavoite on 15 megawatin sähköntuotantokapasiteetti. Se riittää tuottamaan sähköä melko suurelle kaupungille, kertoo Korhonen.

"Ei voi vaan sanoa, että tultiin tekemään bisnestä Keniaan"

Kaiken a ja o ovat oikeat kontaktit, muuten Kenia jäisi vain haaveeksi, kertoo Korhonen.

Aurinkopaneeleja matkalla Afrikkaan.
Aurinkopaneeleja matkalla Afrikkaan.Yle

Kaikille projekteille tarvitaan paikallinen hyväksyntä. Voimalaprojektia edisti myös se, että Nakurun kuvernööri kävi tutustumassa Suomeen ja lahtelaiseen Nocartiin. Ja tietysti tutustuminen Suomen talveen oli eksoottista ihmiselle, joka ei ole koskaan nähnyt lunta.

– Kontaktit ja verkosto sekä nimenomaan oikeat kontaktit on avainasia, sanoo Korhonen.

Kontaktien löytymistä helpotti huomattavasti, että Nocartilla on töissä Suomessa useita vuosia asuneita kenialaisia. Mukana on myös ripaus sattumaa, että oikeat ihmiset löytyivät. Merkittävässä osassa ovat myös olleet uusiutuvan energian erilaiset tilaisuudet, jotka ovat saattaneet poikia kyselyjä Nocartin tuotteista.

– Meidän etu Suomessa on se, että täällä on todella paljon opiskelijoita ympäri maailmaa ja työtekijöitä useista eri maista. Monta kertaa tilaisuuden jälkeen joku tulee nykäisemään hihasta ja sanoo, että hänen kotimaassaan on juuri tuollainen erergiakriisi tai että tarvittaisiin jatkuvaa energiansyöttöä. Näistä nämä kontaktit ovat auenneet, ja siellä kautta sitten lähdetty näihin kohdemaihin, Korhonen kuvailee.

Nocartilla on jo kokemusta kehittyvistä maista, sillä yrityksellä on toimintaa myös Nepalissa, Aasiassa. Afrikassa sillä on kymmenkunta maata, jossa on jotain toimintaa joko kehittelillä tai jo käynnissä. Kenian lisäksi Nigeriassa ja Etelä-Afrikassa.

Asiakkaina vaikka kyläyhteistöt tai maatila

Keniassa ja monissa Afrikan maissa sähköverkot ovat huonoja, joten usein luodaan paikallinen saarekeverkko kiinteistöön, kylään tai vaikka sairaalaan.

Vesa Korhosen mukaan Nocartilla on Keniassa kohteina yksittäiset asiakkaat: sairaalat, pankit ja hotellit. Jätteiden hyödyntäminen ymmärretään hyvin myös paikallishallinnon tasolla.

– Kaikki jotka tarvitsevat jatkuvaa sähköntuotantoa. Siis sähkönsyötön pitää olla varmaa. Esimerkiksi iso asiakas meille on kyläyhteisöt. Myös julkiset tahot ovat tärkeitä, sillä paikallishallinnot haluavat, että jätteet hyödynnetään esimerkiksi energiaksi, etteivät ne jää lojumaan sinne jonnekin kaduille, kertoo Korhonen.

Nocart on parhaillaan lähettämässä biokaasulaitosta 300 lehmän maatilalle. Sellaisella laitoksella pystyy kattamaan maatilan kaiken energiantarpeen ympärivuotisesti. Biokaasulaitos toimitetaan avaimet käteen periaattella. Laitos maksaa 600 000 euroa. Eri hankkeiden yhteydessä pyritään myös työllistämään paikallisia työtekijöitä, huomauttaa Korhonen.

"Suomalaisille outoja käytäntöjä" 

Yksityisten asiakkaiden kanssa politiikalla ei ole merkitystä, mutta paikallishallinnon kanssa asioidessa poliittisia kytköksiä tietysti on.

Vesa Korhonen.
Nocartin toimitusjohtaja Vesa Korhonen. Yle

Paikalliset kontaktit auttavat niissä. Keniassa on myös liiketoimintakäytäntöjä, joihin suomalaiset eivät ole tottuneita, kuvailee Korhonen varovaisesti. Hän tarkoittaa lahjontaa mutta sanoo samaan hengenvetoon, että asiakkaat eivät ole sen enempää painostaneet, jos heille on ilmoittanut ettei se kuulu yrityksen toimintatapohin.

Byrokratia ja lainsäädäntö saattavat olla raskaita ja monimutkaisia prosesseja ja niissäkin paikalliset asioiden hoitajat ja kontaktit ovat avainasemassa, Korhonen painottaa.

Korhonen pohtii, että suomalaiset ovat ehkä unohtaneet Afrikan, tai se on mielletty niin vaikeaksi ettei ole uskallettu lähteä kokeilemaan siipiä, vaikka Afrikan talouskavuennusteet ovat aivan omassa mittaluokassa Eurooppaan verrattuna.

– Jos on oikea tuote, kannattaa vaan rohkeasti lähteä selvittelemään, onko edellytyksiä toimia jossain maassa, Korhonen kannustaa muita yrittäjiä.

Kansainväliset rahoituskontaktit puuttuvat

Suuri tulevaisuuden kysymys Nocartille on rahoitusmahdollisuuksien löytäminen, kun kasvunäkymät ovat hyvät. Monella muulla kansainvälistyvällä yrityksellä on samanlaisia ongelmia. Kansainvälisiin isoihin sijoittajiin ei ole kontakteja kuten vaikka saksalaisilla tai yhdysvaltalaisilla yrityksillä.

– Jos vaikka viime vuonna kasvu oli miljoona euroa, ja tänä vuonna sanotaan 20 miljoonaa, niin rahoittajien silmissä meillä on uskottavuusongelma. Historia ei tue sitä, että tänä vuonna tekisitte kaksikymmentäkertaisen kasvun. Tämä on ehkä mielestäni Suomessa kyse haasteellisimmista asioista, Korhonen pohtii.

Korhosen mukaan valtiollisen Finnveran tarjoama yritysrahoitus on tarpeellista, mutta hän kaipaa "uutta puhtia" kasvua turvaavaan rahoitukseen.