Nuorten pahoinvointia ei nähdä – MLL:n palveluissa tuplasti itsetuhoisia ajatuksia ja käytöstä

Koulujen oppilashuollossa on paljon petrattavaa nuorten pahan olon tunnistamisessa, käy ilmi MLL:n raportista. Ongelmistaan ammattilaisille kertoneiden nuorten mukaan heitä ei kuunneltu, eikä otettu vakavasti.

Kotimaa
Nuori tyttö pitelee päätään rappukäytävässä.
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Viiltelyä, masennusta ja itsemurha-ajatuksia. Vakavien yhteydenottojen määrä on kaksinkertaistunut MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa ja nettipalvelussa viiden vuoden aikana.

Erityinen piikki näkyy 15–17-vuotiaden kohdalla, joista melkein viidenneksen puhelut ja viestit koskivat vakavia aiheita. Vuonna 2010 tapausten osuus oli kymmenen prosenttia tässä ikäluokassa.

– Siitä ei voida tehdä suoraa johtopäätöstä, että nuorten hyvinvointi olisi massiivisesti huonontunut. Se antaa kuitenkin jotain viitteitä, että pahoinvoivien nuorten kohtaamisen tavat eivät ole onnistuneita. Jostain syytä nämä nuoret eivät tule nähdyiksi ja kohdatuiksi lähiaikuisten tai ammattilaisten taholta. Olo voi olla hyvinkin huono, mutta nuorta ei ole osattu auttaa, sanoo auttavien puheluiden päällikkö Tatjana Pajamäki.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuosiraportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan masennuksen ja ahdistuksen tunteet, itsetuhoiset ajatukset tai itsensä vahingoittaminen ovat yleistyneet myös 12–14-vuotiaiden yhteydenotoissa.

Vuonna 2014 seitsemän prosenttia puheluista, nettikirjepalveluun ja chattiin tulevistä kyselyistä koski vakavia aiheita. Vielä vuonna 2010 näiden osuus oli kolme prosenttia.

Nuoret sisäistäneet puheen vähäisistä resursseista

Nuoret kertoivat keskusteluissa ja viesteissään, että mieltä painaviin asioihin on vaikea pyytää ja saada apua aikuisilta.

Pajamäen mukaan syy tähän voi olla vanhemman vaikea elämänvaihe. Nuori ei halua aiheuttaa lisää huolta kertomalla huonosta voinnistaan. Pajamäki toteaa, että sama koskee osalla nuorista myös lähiammattilaisia.

– Nuoret näyttävät tiedostavan resussipulan. He saattavat pohtia, onko heidän pahaolonsa riittävä. Voinko kuormittaa ammattilaista, jolla on jo tarpeeksi asiakkaita ja käy koululla kerran viikossa. Korneimmissa tilanteissa nuoret kertovat, ettei terveydenhoitajalle voi mennä, koska se tekee vain ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia.

Luottamussuhde ei synny lyhyessä hetkessä

Koulujen oppilas- ja opiskelijahuollossa näyttää olevan paljon kehitettävää.

Niitä resursseja eli kuraattoreita ja psykologeja tarvittaisiin toki enemmän, mutta parannettavaa löytyy Pajamäen mukaan myös lasten ja nuorten kohtaamisen laadussa.

Kuraattoreille ja psykologeille ongelmistaan jutelleet nuoret nimittäin kertoivat, että heitä ei kohdattu tai ymmärretty tarpeeksi hyvin. Lapset ja nuoret myös sanoivat, ettei heidän arvioitaan omasta voinnista otettu tosissaan ja ajatuksia pahoinvoinnin syistä vähäteltiin.

Nuorten mielestä ammattilaisten tapaamisia oli liian harvoin, ja ajat olivat liian lyhyitä. Nuoret eivät aina myöskään tienneet kenen puoleen ja millä tavoin he kääntyisivät ongelmissaan, sanoo Pajamäki.

– Pitäisi pohtia palveluja suunnitellessa, miten helposti lähestyttäviltä ne näyttävät lasten ja nuorten näkökulmasta. Voiko yhteen tapaamiseen käyttää enemmän kuin 45 minuuttia. Nuoret sanovat meille, että se on yksinkertaisesti liian vähän. Luottamussuhdetta ammatilaiseen ei rakennu, joten huonon olon syyt jäävät näkymättömiin. Silloin nuorta ei osata tukea oikein.

Netissä nähty seksi mietityttää yhä nuorempia

Suurin osa, melkein puolet lasten ja nuorten puheluista ja viesteistä koski arjen yksinäisyyttä. Seuraavaksi eniten pohdituttivat seksuaaliasiat sekä kaverisuhteet ja seurustelu.

Erityisesti alle 9-vuotiaiden seksuaalisuuteen liittyvät puhelut lisääntyivät edellisvuodesta. Osa lapsista oli nähnyt netissä hämmentävää netissä pornografista aineistoa.

– Toki lapset ja nuoret heijastelevat sitä mediakultuuria, missä eletään. Kun katsoo tilastoja 2000-luvun alusta vuoteen 2010 saakka, niin pienempien seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvät yhteydenotot ovat yleistyneet koko ajan.

Määrällisesti eniten yhteydenottoja tuli 12–14-vuotiailta noin 7 400.

Viime vuonna Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä vastattiin yli 30 000 yhteydenottoon. Määrä kasvoi yli tuhannella edellisvuodesta.