Suomalainen suursijoittaja kehottaa suuntamaan katseet Afrikkaan – keskiluokka kasvaa Intiaa nopeammin

Pääomasijoittaja ja kehitysmaiden asiantuntija Jyrki Koskelo patistaa suomalaisia yrittäjiä ja sijoittajia suuntaamaan katseensa Afrikkaan, jonka talous kasvaa huomattavasti Eurooppaa nopeammin.

talous
Jyrki Koskelo.
Pääomasijoittaja Jyrki Koskelo.Yle

Jyrki Koskellolla on monikymmenvuotinen kokemus sijoittamisesta Afrikkaan. Hän toimi Maailmanpankin yksityissektorin hankkeita rahoittavan International Finance Corporationin varapääjohtajana vuosikausia.

Nyt hän on pääomasijoittaja Lontoon pörssiin noteeratussa sijoitusrahastossa, joka sijoitti viime vuonna 750 miljoonaa dollaria Afrikkaan.

Kokonaiskasvu valtavaa   

Kun Koskelolta kysyy, mitkä alat ovat suomalaisittain kiinnostavia, esimerkkejä löytyy monta. Kokonaiskasvu antaa lähtökohdan pohdinnalle.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana seitsemän, kahdeksan nopeimmin kasvavasta maasta löytyy Afrikasta. Ennuste on, että sama tulee jatkumaan. Kannattaa nähdä myös, että Kiinan jälkeen Afrikka on alue, joka on tuottanut eniten globaalia kasvua. Kokonaismassa on erittäin suuri, Koskelo pohjustaa.

– Teollisuuden kannattaisi nähdä, että keskiluokka kasvaa Afrikassa voimakkaasti. Keskiluokka Afrikassa on paljon suurempi kuin Intiassa tänä päivänä. Kulutustuotteet voi olla erittäin suuri ryhmä. Esimerkinomaisesti voi miettiä, kuinka paljon suomalaiset voisivat myydä vaikka tiettyjä puhtaita maataloustuotteita. Metsäteollisuudella on mahdollisuuksia, koska Afrikka tuottaa hyvin vähän itse paperia. Ala tulee kasvamaan voimakkaasti, vaikka siellä on jo suomalaisia yrityksiä.

Itä-Afrikassa ja miksei myös Länsi-Afrikassa on puolestaan on löydetty paljon kaasua ja öljyä. Koneteollisuudella on varmasti paljon markkinoita näiden alojen tiimoilta, Koskelo pohtii.

– Afrikkaa pitäisi ajatella samoin kuin ajattelee Aasiaa tai Etelä-Amerikkaa. Unohdetaan vanhat mielikuvat köyhistä ja nälkään nääntyvistä lapsista ja lähdetään siitä, mitä todellisuudessa siellä on tapahtunut.

It-alalla tilausta uusille sovelluksille

– Afrikassa kännykkävallankumous tapahtui jo muutamia vuosia sitten. Silloin kukaan konsultti ei uskonut, että Afrikassa kukaan ostaa kännyköitä, mutta toisin tapahtui. Siellä on laaja kännyköiden käyttö. Se on johtanut siihen, että puolet kännyköiden kautta tapahtuvastsa rahansiirrosta maailmassa tapahtuu Keniassa, missä on yritys nimeltä Empesa.

Sovellutuksia it-alalle tulee erittäin suuri määrä, arvioi Koskelo. Jos ajatellaan, että Afrikassa ei ole normaalia infrastruktuuria samaan tapaan kuin Euroopassa. Sillä kun on kova tarve, saatetaan mennä myös Euroopan edelle joillakin aloilla, Koskelo sanoo. Esimerkiksi aurinkoenergian hinta on jo halventunut huomattavasti, mikä antaa uusia mahdollisuuksia.

Ohjelmistosovelluksille on tilausta, sillä tänä päivänä on halvempaa jakaa vaikka jokaiselle köyhälle koululaiselle Afrikassa oma tietokonetabletti kuin koulukirjat.

Koskelo kehottaa ajattelemaan Afrikkaa kauppablokkeina, ei niinkään yhtenä kokonaisuutena. Kannattaa panostaa alueeseen, joka kasvaa voimakkaasti. Esimerkiksi yksi kokonaisuus on englantia puhuvat Nigeria ja Ghana Länsi-Afrikassa, samoin ranskaa puhuva Länsi-Afrikka. Sitten on Etelä-Afrikan ulkopuolella sijaitsevat niin sanotut SADEC-maat; Mosambikista Zimbabwen ja Angolan kautta Sambiaan.

– Kannattaa satsata alueeseen, joka kehittyy voimakkaasti, Koskelo painottaa.

Suurimmaat esteet Afrikan löytämiselle

Koskelo kertoo kuvaavan esimerkin, mikä estää löytämästä Afrikkaa. Kun hän liikekumppaneineen keräsi sijoituksia suurilta eläkesijoittajilta sijoitusrahastoon, hän huomasi, että tieto maanosasta oli hyvin puutteellista.

– 70 prosenttia ei ollut koskaan sijoittanut Afrikkaan. Vaikka se kasvaa enemmän kuin Kiina. Toki on selvää, että siellä on ongelmia, mutta sinne kannattaa mennä nyt, sillä markkinat on menetetty, jos sinne menee kun kaikki muut ovat jo siellä. Kaksikymmentä vuotta sitten kukaan ei mennyt Kiinaankaan, Koskelo alleviivaa.

Parhaillaan hän rakentaa rahastoa, joka sijoittaa puhtaaseen teknologiaan.

Monissa maissa lainsäädäntö on kehittynyt vastaamaan paremmin muun maailman odotuksia ja vaatimuksia. Koskelon mukaan monissa maissa korruptio on vähentynyt ja demokratia yleistynyt .

– Vaiika vaikeuksia vielä on, kokonaisuus on parantunut oleellisesti, sanoo Koskelo.

Hän painottaa, että kehitysapua ei ole syytä lopettaa, sillä kaikkiin investointeihin tarvitaan sekä julkista, yksityistä että lahjoitettua rahaa.

– Kehitysmaat kasvavat, koska siellä on paljon köyhempiä ihmisiä, joilla on paljon enemmän tarpeita kuin meillä Euroopassa. Afrikka on tietyn määrän vuosia Kiinan ja Intian kehityksestä jäljessä, mutta ei paljon, ja se kehittyy nopeasti, Koskelo summaa.