Ransun kotitalo ammottaa tyhjyyttään – Karvakuonot myytiin ja museoitiin

Nukketeatteritalon luoja, edesmennyt Eevaliisa Holma-Kinnunen muistetaan erityisesti Ransu Karvakuonon luojana. Teatteritalon suljettua ovensa nuket myytiin paikallisille "omantunnon hintaan".

ilmiöt
Ransu Karvakuono.
Meeri Niinistö / Yle

Pikku Kakkosen opettavaisen Karvakuonon Ransun kotitalo ammottaa tyhjyyttään. Perinteikkäälle näyttelylle laitettiin lopullisesti piste, kun nukketaiteilija Eevaliisa Holma-Kinnunen menehtyi viime joulukuussa.

Nukketalo on ollut viime vuodet perheen pojan Jukkapekka Kinnusen vastuulla.

– Tässä on äitini elämäntyö tavallaan purkissa. Hän kuoli joulukuussa. Päätimme nyt lopettaa nukketeatterini, emmekä päivystä täällä enää.

Holma-Kinnunen taiteili elämänsä aikana noin 3 500 nukkea. Osa 500 nukketalon nukesta on myyty paikallisille, mutta nukkeja on viety myös museoihin, esimerkiksi Perniöön, Pirkkalaan ja Italiaan.

Paikallisille nuket on myyty "omantunnon hinnalla". Aiemmin nuket ovat olleet muutamien satojen eurojen hinnoissa. Vanhaan nukketeatteritaloon on tulossa suuri remontti, sillä Jukkapekka aikoo vaimoineen asettua vanhoihin tiloihin taloksi.

– Viesti nukeista on mennyt suusta suuhun. Paikalliset ovat käyneet hakemassa nukkeja. Ihmiset ovat myös antaneet rahaa kattorahastoon, jotta saamme kunnostettua rakennusten rännit ja katot, Kinnunen sanoo ja lisää.

– Vain muutamia nukkeja on jäljellä. Joku on hakenut esimerkiksi kymmenkunta nukkea, ja olen saanut niistä parisataa euroa. Se on ollut myönteinen juttu, että ovat auttaneet kattorempassa.

"Varokaa heikkoja jäitä"

Eevaliisa Holma-Kinnunen tunnetaan parhaiten Pikku Kakkosen Ransun luojana. Karvakuono syntyi vuonna 1978, joten nukke on kiitettävässä keski-iässä.

– Täytyy myöntää, että Ransuja on useampia. Ransu on myös käynyt suihkussa. Ensimmäisen nuken karva oli rakeisempaa kuin muilla. Jos Ransut laittaisi vierekkäin, ne kyllä erottaisi toisistaan.

Kun nukke sanoi, että joku on väärin, niin se oli paljon pehmeämpi tapa, eikä opettajan ei tarvinnut omaa arvovaltaansa laittaa likoon.

Jukkapekka Kinnunen

Ransu on saanut nimensä pyhimys Franciscus Assissilaisen mukaan. Hahmolla on ollut tärkeä tehtävä lastenohjelmissa jo pitkään: Ransu opettaa muun muassa, ettei saa leikkiä tulella tai mennä heikoille jäille.

– Opetusteema oli lähtökohtana myös Pikku Kakkosessa. Nuken kanssa oli helppo tuoda lapsille sanoma. Kun nukke sanoi, että joku on väärin, niin se oli paljon pehmeämpi tapa, eikä opettajan ei tarvinnut omaa arvovaltaansa laittaa likoon.

Jukkapekka Kinnusen tekemä hirmulisko-nukke.
Jukkapekka Kinnunen intoutui myös nukketehtailuun. Hirmuliskot ovat hänen erikoisalaansa.Meeri Niinistö / Yle

Poika jatkaa äitinsä jalanjäljissä

Eevaliisa ja Raimo J. Kinnunen toimivat Sysmän Onkiniemen koulun opettajina vuoteen 1985. Tämän jälkeen työttömäksi jäänyt pariskunta päätti elättää itsensä ja perheensä taiteella.

Eevaliisa Holma-Kinnunen oli ottanut itse tekemiään nukkeja jo aiemmin koulutyönsä avuksi.

– Se innosti lapsia, kun aamuisin oli nukke mukana. Siitä innostuneena äiti intoutui tekemään enemmän nukkeja. Äiti käski isän kurkistaan aamulla luokkahuoneen ovesta ja sanoa jotakin. Koululaiset hämmästyivät suuta aukovaa nukkea, kertoo Kinnunen.

Edesmenneen äidin harrastus on kuitenkin kulkeutunut myös pojalle.

Voihan se olla, että teemme lisää nukkeja.

Jukkapekka Kinnunen

– Minä olen ollut yleismiesjantusena, voisiko sanoa intendenttinä. Olen tehnyt liskoja, kun koululaiset haluavat myös hurjempia ja pelottavampia nukkeja.

Jukkapekan isä, taiteilija Raimo J. Kinnunen kasaa nukketeatteritalon noin 500 nukesta kirjaa.

Taiteilijapariskunnan eläkkeellä oleva poika aikoo nyt keskittyä talon remontoimiseen. Myös nuket saattavat liittyä pojan elämään vielä jatkossakin.

– Harrastan vaimoni kanssa askartelua. On tarkoitus jatkaa puusepäntaidon harjoittamista, minulla on kaikki koneet tallessa. Voihan se olla, että teemme lisää nukkeja, Kinnunen naurahtaa.