Kiinan vessat vetävät suomalaista selluteollisuutta nousuun

Kiinalaiset pyyhkivät suomalaisen havusellutuotannon nousuun vessapaperin käytön yleistyessä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana wc-paperinkulutus on Kiinassa noussut 60 prosenttia. Ilman havupuista saatavaa pitkäkuituista sellua vessapaperista ei tule kestävää.

Kotimaa
Yle
Ylen toimittaja Sari Taussi tutustuu kiinalaiseen vessapaperin kulutukseen.

Suomessa on vajaan vuoden sisällä julkistettu kolme miljardiluokan sellutehdassuunnitelmaa: Äänekoskelle, Kuopioon ja Kemijärvelle. Vaikka suunnitelmien yhteydessä puhutaan mielellään uusista biotuotteista, on tuotannon ydinasia säilynyt: sellua aiotaan tuottaa entistä enemmän.

Metsä Fibren suunnitelmat Äänekosken uudesta sellujätistä ovat lopullista investointipäätöstä vailla valmiina. Päätös tehdään vielä tämän kevään aikana ja rakentaminen voisi alkaa saman tien. 1,1 miljardin investoinnin jälkeen Äänekosken selluntuotanto kasvaa 800 000 tonnilla 1,3 miljoonaan tonniin. Uusi tuotanto on havusellua ja päävientisuuntana on Aasia.

Kiina vetää

Kiinan paperiteollisuuden mukaan maassa on vielä paljon köyhiä alueita, joissa yli puolet väestöstä hoitaa asiansa ilman wc–paperia ja käyttää pyyhkimiseen lehtiä. Vaurastumisen myötä aluksi arkeen tulee mukaan vessapaperi ja myöhemmin talouspaperi.

– Kyllä se näin on että markkina kasvaa, sen mukaan kun elintaso nousee, pehmopaperista tulee lisää kysyntää. Toinen tekijäon kartonki, sen kysyntä kasvaa. Nykyään ihmiset tilaavat paljon tuotteita netin kautta ja pakkaamiseen tarvitaan kartonkia, sanoo Metsä Fibren Äänekosken sellutehtaan johtaja Camilla Wikström.

eduskuntatalo
Suunnitellun Äänekosken sellutehtaan tilavuus vastaa kymmentä eduskuntataloa. Yle-grafiikka/Markku Lyytinen

Valmistus säilyy raaka-aineen lähellä

Sellunvalmistukseen kelpaa harvennushakkuista saatava ohut puutavara. Tehtaat rakennetaan sinne, missä raaka-ainetta on saatavissa kohtuullisin kustannuksin, Suomessa suunnitteilla olevien sellutehtaiden hankinta-alue on noin 200 kilometriä tehtaalta.

Pitkäkuituisen havusellun tuotannon tulevaisuus Suomessa näyttää hyvältä: puuvaroja on riittävästi ja infrastruktuuri on toimiva. Kilpailijamaista Kanadassa on ollut ongelmia metsätuhojen kanssa ja Venäjällä puunkorjuu on vaikeaa olemattoman tiestön takia.

Pehmopapereiden valmistuksessa tarvitaan sekä lyhyttä että pitkää kuitua - lyhyt antaa pehmeyttä, pitkä kestävyyttä. Lyhyttä kuitua saadaan Suomessa pääasiassa koivusta, mutta eukalyptuksesta on tullut raaka-aineena paha kilpailija. Lyhytkuituisen sellun valmistusta onkin siirtynyt nopeakasvuisten eukalyptusmetsien äärelle, esimerkiksi Etelä-Amerikkaan.

Treffit Kiinassa

– Jos ajatellaan että, lyhyt ja pitkä kuitu kohtaavat Kiinassa, niin se lyhyt kuitu tulee Etelä-Amerikasta ja pitkä kuitu Suomesta, näinkö se menee?

– Suurin piirtein niin se menee. Ja sitten asiakkaan päässä ne sekoitetaan sopivassa suhteessa, että saadaan paras pehmeys ja paras lujuus siihen tuotteeseen, Camilla Wikström kertoo.

Toteutuessaan Äänekosken havusellutehtaasta tulee tuotannoltaan Suomen suurin sellutehdas 1,3 miljoonan tonnin vuosituotannollaan, jolloin Stora Enson Imatran tehdas jää toiseksi miljoonalla tonnillaan. Myös Kuopioon suunniteltu Finnpulpin tehdas tähtää miljoonakerhoon: 1,1 miljoonan tonnin tuotantoon vuodessa.

Lisää aiheesta Ajankohtaisessa kakkosessa ti 24.3. klo 21.