Biotalouden johtaja arvioi sellun tuovan yli 10 000 työpaikkaa Suomeen

Toteutuessaan Suomessa vireillä olevat sellutehtaiden laajennukset ja uusien sellutehtaiden rakentamiset tuovat koko ketjuun yli 10 00 työpaikkaa, arvioi biotalousklusterin johtaja Christine Hagström-Näsi Ylen Ajankohtaisessa kakkosessa.

talous
Christine Hagström-Näsi.
Christine Hagström-Näsi arvioi puukuitukaulaliina kaulassaan, että puukuidut korvaavat puuvillaa merkittävästikin tekstiiliraaka-aineena jo noin viiden vuoden kuluttua.Kati Laukkanen / Yle

Suomessa vireillä olevat sellutehtaiden laajennukset ja uudet tehtaat tuovat toteutuessaan alalle yli 10 000 työpaikkaa, Suomen biotalouden klusterin FIBICin toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi arvioi Ylen Ajankohtaisessa kakkosessa.

Itse tehtailla työntekijöiden määrä ei juurikaan muutu, vaan tuotanto tehostuu. Materiaalivirtojen lisääntyminen kertautuu suoraan puunhankintaan ja kuljetuksiin, mikä tietää uutta työtä.

Selluntuotantoa lisätään vanhoissa tehtaissa, ja vuoden aikana on julkaistu kolme miljardiluokan investointia Äänekoskelle, Kuopioon ja Kemijärvelle. Sellutehtaiden sijasta puhutaan biotuotetehtaista tai biojalostamoista.

– Biotuotetehtaan ytimenä on tehokas selluntuotanto, jonka rinnalle kehitetään uutta teollista toimintaa kuitujen jatkojalostuksesta tai sivuvirroista.

Sellunkeiton perinteisiä sivutuotteita ovat olleet mäntyöljy ja tärpätti. Myös bioenergiaa on tuotettu. Puunkulutuksen kasvaessa myös oheistuotteiden tuotanto moninkertaistuu. Esimerkiksi Äänekoskelle kaavaillun sellutehtaan lasketaan tuottavan yhden terawattitunnin verran sähköä vuodessa valtakunnan verkkoon. Määrä on samaa suuruusluokkaa kuin mitä Suomen tuulivoimalat tuottivat yhteensä viime vuonna.

Mäntyöljyä pullossa.
Sellun sivutuotteesta mäntyöljystä on perinteisesti valmistettu saippuaa.Retu Liikanen / Yle

Energiaa ja erikoisuuksia

Biotuotteiden jatkojalostuksessa ollaan jo pitkällä energiapuolella ja biopolttoaineista tulee ison volyymin tuotteita.

Puukuitujen kehittäminen tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi on Christine Hagström-Näsin mukaan kiinnostava kehityssuunta, vaikkakin pienemmän mittakaavan tuotantona.

Sellumassan kuivatus.
Sellu on tässä kuivausta vaille valmista. Puukuiduista kehitellään uusia tuotteita.Retu Liikanen / Yle

– Puuvillan tuotanto ei ole kestävällä pohjalla, siihen on tulossa pudotusta, jonka puu voi korvata. Nämä puuperäiset tekstiilikuidut ovat tuotannossa ehkä noin viiden vuoden kuluttua.

Pakkausmateriaalien lisätarve näkyy kartongin kulutuksen kasvuna.

– Kartonkien taipuisuutta kehitellään edelleen, samoin eri tapoja korvata muovi puupohjaisilla aineilla.

Suomi–Ruotsi-peliä

Uusien investointihalujen ilmaantuminen Suomessa ja myös Ruotsissa ovat Aasian markkinanäkymien seurausta. Havusellua tarvitaan tuomaan kestävyyttä pehmo- ja pakkausmateriaaleihin. Esimerkiksi wc-paperin käytön yleistyminen Kiinassa lisää sellun kysyntää.

Tehtaat sijoittuvat raaka-aineen läheisyyteen. Havumetsävyöhykkeellä ei tällä hetkellä ole Ruotsin lisäksi varteenotettavia kilpailjoita, eli maita joissa puuvaroja on riittävästi saatavissa tuotantoon. Kanadassa mäntypistiäisen aiheuttamat mestätuhot ovat ongelmana ja Venäjällä infrastruktuuri on lähes olematonta, eli puuta ei saada metsästä liikkeelle.