Näkökulma: Politiikan tupperware-kutsut

Olohuonetentit ovat huhtivaalien ilmiö. Olohuonetentissä kansalaiset ottavat sisältövallan ja kohtaavat ehdokkaat omassa kotipesässä silmästä silmään ja ihmisinä, kirjoittaa Ajankohtaisen kakkosen Jyrki Richt.

politiikka
Jyrki Richt näkökulma
Stina Tuominen / Yle

Olen vieraillut kahdessa olohuonetentissä viikon sisällä. Toinen tentti pidettiin politiikan tutkija Erkka Railon ja tutkija Ilana Aallon kodissa Turussa, ja toinen Helsingin Hermannissa, tutkijapariskunta Nelli Hankosen ja Ari Haukkalan olohuoneessa.

Molemmat tentit olivat aivan mainioita tilaisuuksia: intensiivisiä, antoisia ja erittäin hauskoja. Tentin jälkeen niin ehdokkaiden kuin yleisönkin posket hehkuivat, ja energinen pölinä täytti huoneistot.

Olohuontentin järjestäjä kutsuu joukon ehdokkaita ja sopivan määrän ystäviä kotiinsa, tarjoaa hiukan iltapalaa, valmistelee kysymyksiä ja tarjoaa foorumin keskustelulle.

Mitä havaintoja olohuonetenteistä voidaan tehdä?

Ensimmäinen huomio lähtee tentin järjestäjien ammattinimikkeistä. Olohuonetentit ovat – ainakin toistaiseksi – nuorten, kouluttautuneiden ja politiikasta kiinnostuneiden kaupunkilaisten juttu.

Mutta ne tupaillat, muistuttaa keskustalainen. Totta, keskusta/maalaisliitolla on komea tupailtojen perinne, mutta näissä nykyajan tupailloissa todistaa eriväristen ehdokkaiden kirjo, ei pelkästään syvänvihreä kepukaaderi. Samoin yleisön poliittinen väri vaihtelee, ja mukana on paljon, varmaankin valtaosa, täysin sitoutumattomia.

Olohuonetentit kyllä edustavat tiettyä värikarttaa. Niihin kutsutut ehdokkaat edustavat useimmiten vihreitä, vasemmistoliittoa, kokoomusta, sosialidemokraatteja ja keskustaa. Perussuomalaiset tai kristillisdemokraatit eivät näytä kutsulistoille pääsevän. Harmi – näin voisi syntyä vielä makoisampaa keskustelua.

Läsnäolijat valtaa tunne siitä, että tässä ollaan yhteisellä asialla eri näkemyksistä huolimatta

Olohuonetenttien tunnelma on kuin toisesta maailmasta, jos niitä vertaa tavanomaisiin ehdokkaiden puhetilaisuuksiin, vaalipaneeleihin tai toritapahtumiin. Tilan intiimiys ja ahtaus herkistää ehdokkaat ja yleisön varpailleen. Kiinnostus ja reagointihalu kasvavat, ja läsnäolijat valtaa tunne siitä, että tässä ollaan yhteisellä asialla eri näkemyksistä huolimatta. Ehdokkaiden keskinäisistä väleistä ja yleisön ja ehdokkaiden suhteesta henkii rakentavuus ja arvostus – harvinaista herkkua poliittisissa debateissa.

Ehdokkaiden puhetapa muuttuu normaaliksi, ymmärrettäväksi puhekieleksi. Vain olohuonetentissä voi räväyttää, että ”kusessa ollaan” tai ”paska juttu” ilman että kenenkään kulmakarvat nousevat.

Olohuonetentin asetelma kääntyy helposti myös nurinniskoin: ehdokkaat ryhtyvät tenttaamaan yleisöä. Ja tämäkin tuntuu toimivan.

Tärkeintä on kuitenkin se, että olohuonetentissä kansalaiset ottavat sisältövallan omiin käsiinsä, kutsuvat omalle kotikentälleen, keitä haluavat ja kyselevät heiltä, mitä tärkeänä pitävät. Tämä on suoraa demokratiaa, tässä vahvistetaan kansanvaltaa.

Kiitos siis Ylen Riina Malhotralle ja muille edelläkävijöille, jotka pitivät ensimmäisen olohuonetentin 2011 vaalien edellä, kiitokset olohuonetentti.org –sivuston ylläpitäjille ja ennen kaikkea kiitos tenttien lukuisille järjestäjille ja osallistujille. Levittäkää ilosanomaa!

Juttu olohuonetenteistä Ajankohtaisessa kakkosessa, uusinta TV2 ke 25.3. klo 14.10