Iranin ydinohjelman neuvotteluissa kohtalon hetket

Iranin ydinohjelmasta yritetään löytää ratkaisu tänään alkavassa neuvottelukierroksessa. Yhdysvaltain johto on pannut koko arvovaltansa peliin ratkaisun löytämiseksi.

Ulkomaat
Iranilaisia naisia ydinvoimalan edessä
Iranin ensimmäisen ydinvoimalan avajaiset Bushehrissa elokuussa 2010.EPA/ABEDIN TAHERKENAREH

Sveitsin Lausanne on maailmanpolitiikan valokeilassa lähipäivät. Yhdysvaltain ja Iranin ulkoministerit aloittavat ratkaisevan väännön Iranin ydinohjelmasta. Jos sopimusta ei maaliskuun loppuun mennessä synny, edessä saattaa olla vaikea umpikuja.

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry ja hänen iranilainen virkaveljensä Mohammad Javad Zarif neuvottelivat Lausannessa tiiviisti neljä päivää viime viikolla. Obaman hallinto on kovassa paineessa saada ratkaisu aikaan Iranin kanssa. Kotimaan oppositio vastustaa sopimusta Iranin kanssa, samoin Israel.

Neljä miestä pyöräilemässä
USA:n ulkoministeri John Kerry (toinen vasemmalta) pyöräilemässä Lausannen Iran-neuvottelujen lomassa 16.3.2015.EPA/JEAN-CHRISTOPHE BOTT

Lausannen viime viikon neuvotteluista kertoo paljon se, että lehdistön edessä mielellään esiintyvä ulkoministeri Kerry piti suun tiukasti supussa koko viikon. Esiintyminen lehdistölle rajoittui pyörälenkkeihin kokoustauoilla.

Iranin ydinase halutaan estää

Iranin vastapuolena neuvotteluissa on ryhmä P5+1. Siihen kuuluvat YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia ja Ranska, plus viidentenä Saksa. Käytännössä vääntö käydään Yhdysvaltain ja Iranin kesken, mutta lopulliseen sopimukseen tarvitaan kaikkien maiden allekirjoitukset.

Iranin ydinohjelmasta aloitettiin neuvottelut jo kesäkuussa 2006. YK:n turvallisuusneuvosto vaati tuolloin Irania keskeyttämään uraanin rikastamisen. Huolena oli, että Iran haluaa ydinvoiman rauhanomaisen käytön ohessa rakentaa itselleen ydinaseen.

Iranin kieltäytyminen yhteistyöstä ydinohjelmansa valvonnan suhteen johti talouspakotteisiin. Niistä ensimmäiset tulivat voimaan vuonna 2007, ja pakotteita kiristettiin asteittain vuoteen 2010 saakka. Pakotteet ovat käytännössä lopettaneet esimerkiksi öljyn viennin Iranista Eurooppaan.

Uusi vaihe koitti vuonna 2013, jolloin EU:n johdolla aloitettiin uudet neuvottelut Iranin ydinohjelmasta. Saman vuoden marraskuussa tehtiin väliaikainen sopimus, jolla Iran olisi jäädyttänyt ydinohjelmansa puoleksi vuodeksi. Samalla oli tarkoitus aloittaa pakotteiden asteittainen purkaminen.

Varsinainen sopimus oli määrä saada voimaan ensin heinäkuussa 2014, sitten marraskuussa 2014, mutta näin ei tapahtunut. Nyt tavoite sopimusraamin suhteen on 31.3.2015, jolloin sopimus Iranin ydinohjelmasta tulisi voimaan 1.7.2015.

Miten lähellä Iran on ydinasetta?

Iran on koko ajan väittänyt, että se ei ydinohjelmallaan tavoittele ydinasetta, vaan pyrkimyksenä on vain ydinvoiman rauhanomainen käyttö.

Tarkastajia uraanirikastamossa
Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkastajat Iranin uraanirikastamossa Natanzissa 20.1.2014. EPA/KAZEM GHANE

Yhdysvaltain alkuperäisen esityksen mukaan Iranille voidaan sallia 500–1 500 sentrifugia, joilla uraani rikastetaan. Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) mukaan Iranilla on tällä hetkellä noin 9 000 sentrifugia, joilla se pystyy puolessa vuodessa tuottamaan riittävästi materiaalia yhtä ydinasetta varten.

Ongelma Iranin kohdalla on, että ulkomaailma ei tiedä eikä pysty valvomaan, mitä tutkimustoimintaa Iranissa on ydinohjelman osalta. IAEA:n pääjohtaja valitti viimeksi alkuviikosta, että Iranin ydinohjelman sotilaallisesta ulottuvuudesta ei viime kuukausina ole saatu juuri mitään tietoa.

Obama ja kongressi napit vastakkain

Yhdysvalloissa presidentti Barack Obama ja republikaanien hallitsema kongressi ovat napit vastakkain suhtautumisessa Iraniin.

Netanjahu puhuu kongressille
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu puhuu Iranin ydinohjelmasta Yhdysvaltain kongressissa 3.3.2015.EPA/MICHAEL REYNOLDS

Obama ajaa ulkoministeri Kerryn avulla Iranin ydinohjelmasopimusta voimaan ponnella. Persialaisen uuden vuoden kunniaksi Iraniin viime viikolla lähettämässään tervehdyksessä Obama julisti, että kummankin maan on nyt "tartuttava kiinni tähän hetkeen ja mahdollisuuksiin joita siitä voi kehkeytyä".

Omassa maassaan Obamalla on suuria vaikeuksia saada ymmärrystä sopimiselle Iranin kanssa. Republikaanien hallitsema kongressi ilmoitti juuri Lausannen edellisen neuvottelukierroksen edellä, että presidentti Obamalla ei ole valtuuksia tehdä sopimusta Iranin kanssa ilman kongressin tukea.

Lisää vettä myllyyn kaadettiin viime maanantaina, kun 367 edustajainhuoneen jäsentä (republikaanien mukana iso joukko demokraatteja) vaati että Iran on saatava vuosikymmeniksi sitoutumaan ydinlaitostensa tarkastuksiin. Kongressin republikaanit vaativat myös, että mahdollinen sopimus Iranin kanssa on tuotava kongressin hyväksyttäväksi. Obama ei tätä hyväksy.

Israel ja Ranska jarrumiehinä     

Iranin ydinsopimusta vastustaa ponnekkaasti Israel. Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun mielestä Yhdysvallat neuvottelee huonoa Iran-sopimusta, joka voisi johtaa "ydinpainajaiseen".

Israel on viime päivinä keskittänyt diplomaattiset ponnistelut Ranskaan, joka on länsimaista suhtautunut kriittisimmin Iranin ydinohjelmaan. Ranska on vaatinut Irania tekemään tuntuvia myönnytyksiä ennenkuin sopimus voidaan tehdä. Ranskan mielestä on saatava takeet siitä että Iran käyttää ydinohjelmaansa vain rauhanomaisiin tarkoituksiin.

Iran vaatii kaikkien talouspakotteiden purkamista heti kun ydinsopimus astuu voimaan. Ymmärrystä se saa Venäjältä ja Kiinalta. Ranska ja muut länsimaat ovat kuitenkin sitä mieltä, että pakotteita voidaan purkaa vain asteittain, sitä mukaan kun varmistuu että Iran toteuttaa sopimuksen määräyksiä.

Saudi-Arabia on omalta osaltaan ilmaissut huolestumisensa Iranin ydinohjelmasta. Saudi-Arabian mielestä Iranin ei pitäisi saada ansaitsemattomia sopimuksia. Iranin ydinase muodostaisi saudien mielestä uhan koko Lähi-itään. Jos Iran saa rikastaa uraania niin paljon kuin haluaa, ei Saudi-Arabialla ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä samalle varustelun tielle.